Valkoposkihanhien poikasten määrässä merkittävää kasvua

Valkoposkihanhikannan suuruus pääkaupunkiseudulla on vakiintunut, mutta pesimätuloksessa on muun muassa kevään ja alkukesän keliolosuhteista johtuvaa vuosittaista vaihtelua.

Heinä-elokuun vaihteen valkoposkihanhilaskennassa Helsingissä ja itäisessä Espoossa laskettiin yhteensä 5 448 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 860. Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana vuodesta 2015 lähtien.

 

Tämän vuoden poikastuotto oli varsin hyvä: poikasia oli 15,8 prosenttia kaikista lasketuista hanhista, joka on huomattavasti enemmän kuin viime vuoden 9,2 prosenttia. Poikasmäärä on pidemmälläkin aikajänteellä tarkasteltuna hyvä, sillä tämän vuoden poikasmäärä on neljänneksi suurin vuonna 2006 aloitetun seurannan aikana. Keskimääräinen poikuekoko oli pitkän ajan keskiarvoa vastaava 2,2 poikasta/poikue.

Aitaaminen ja korkea kasvillisuus vähentänyt hanhia Töölönlahden kansanpuistossa

Eniten valkoposkihanhia havaittiin perinteisillä paikoilla Helsingissä Kaivopuistossa, Suomenlinnassa, Töölönlahdella ja Arabianrannassa sekä Espoossa Tapiolan Otsolahdella.

Parhaita poikuealueita olivat Suomenlinna, Kaivopuisto, Kaisaniemen nurmikot ja Arabianranta. Aiemmin tärkeä Töölönlahti on menettänyt merkitystään poikuealueena nurmialueiden vähenemisen takia. Töölönlahden kansanpuistossa on käytetty onnistuneesti aitauksen ja korkeamman kasvillisuuden yhdistelmää hanhimäärän vähentämiseksi. Sen sijaan Kaisaniemen puistonurmikoilla havaittiin ensimmäistä kertaa merkittävä määrä poikueita.

”Aikasarjamme osoittaa, että alkukesän lämpötila saattaa vaikuttaa valkoposkihanhen poikastuotantoon. Kuumina kesinä poikastuotanto laskee mahdollisesti ravinnon puuteen takia. Tänä kesänä kuumuus ei haitannut nurmia ja hanhille riitti ravintoa”, erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.

Laskennat  Turussa, Paraisilla, Lahdessa, Vääksyssä, Haminassa ja Parikkalassa

Valkoposkihanhipoikueita laskettiin pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turussa,Paraisilla, Lahdessa,Vääksyssä, Haminassa ja Parikkalassa.

Turussa ja Paraisilla laskettiin yhteensä 934 hanhea, joista poikasia 43. Tulos on samaa luokkaa edellisvuosien kanssa sekä kokonaismäärän että poikastuoton osalta. Turun seudulla hanhet suosivat lepäilypaikkoinaan ihmistenkin suosimia uimarantoja, mikä helteellä hankaloitti hieman laskentaa.

Lahdessa ja Asikkalan Vääksyssä laskettiin yhteensä 640 hanhea, joista poikasia 115. Hanhien kokonaismäärä laski noin sadalla edellisvuodesta, mutta poikasten ja poikueiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin 20 prosenttia.

Haminassa laskettiin yhteensä 359 hanhea, joista poikasia 32. Molemmat luvut ovat lähellä parin edellisvuoden tuloksia, joskin poikasia havaittiin nyt hieman aiempia vuosia vähemmän.

Parikkalassa, jossa seurantaa on tehty toista vuotta, laskettiin yhteensä 219 hanhea, joista poikasia oli 94. Kokonaismäärä on lähellä edellisvuotista, mutta poikasten määrä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Parikkalassa oli alueista paras poikuekohtainen poikastuotto, 2,6 poikasta/poikue.

Valkoposkihanhien kannanseuranta

Valkoposkihanhen kannanseurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Suomen pesimäkanta on noin 7 000 parin suuruinen ja se tulkitaan kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n ohjeiden perusteella elinvoimaiseksi.

Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä kesä- ja syyslaskennoin. Kesälaskentoja koordinoi Suomen ympäristökeskus. BirdLifen jäsenyhdistykset ovat koordinoineet syyslaskentoja vuodesta 2008. Syyskannan laskenta tehdään elo–syyskuun vaihteessa ennen kuin Venäjällä pesivät arktiset valkoposkihanhet saapuvat Suomeen.

Lisätietoja

• Erikoistutkija Kim Jaatinen, Suomen ympäristökeskus, puh.  050 350 8023, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Tutkija Aleksi Mikola, Suomen ympäristökeskus, puh. 050 328 7588, etunimi.sukunimi@syke.fi

Alueelliset asiantuntijat

Turun seutu

•  Erikoissuunnittelija Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1091, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lahden seutu

• Esa Lammi, puh. 0400 200 652, esa.lammi@kolumbus.fi