Luonnossa oleminen tuo elämään syvyyttä ja merkitystä
26.8.2025 08:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Ajan viettäminen luontoympäristössä auttaa ihmisiä tunnistamaan, mikä heidän elämässään on merkityksellistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat tarkastelivat monimenetelmäisessä tutkimuksessa, millainen rooli luonnolla on ihmisen pitkän aikavälin arvopohjaisessa eli eudaimonisessa hyvinvoinnissa. Kyselytutkimukseen osallistui 158 turkulaista ja sitä seuranneeseen luovan kirjoittamisen työpajoihin 20 turkulaista. Tutkijat selvittivät luonnon ja hyvinvoinnin välistä suhdetta näiden aineistojen pohjalta.
– Halusimme tarkastella, miten luonto tukee ihmisen itsehyväksyntää, elämän merkityksellisyyttä, positiivisia suhteita, autonomiaa, henkilökohtaista kasvua ja toimijuutta sekä elämänhallintaa. Tätä kutsutaan eudaimoniseksi hyvinvoinniksi, ja sitä voidaan ajatella hedonian vastinparina: siinä missä hedonia keskittyy lyhyen aikavälin hyvinvointihyötyihin, eudaimonia katsoo pidemmälle ja syvemmälle, kertoo väitöskirjatutkija Joha Järekari Turun yliopistosta.
Tutkimuksessa verrattiin 15-24 -vuotiaiden nuorten ja yli 60-vuotiaiden vastauksia.
– Vaikka eri ikäryhmien välillä oli joitakin eroja siinä, miten he viettivät aikaa luonnossa ja millaisissa paikoissa, heillä oli myös paljon jaettuja kokemuksia. Yhteistä molemmille ikäryhmille oli muun muassa tunne siitä, ettei luonto tuomitse tai arvostele, mikä vaikutti myönteisesti osallistujien itsehyväksyntään, Järekari kertoo.
Tutkimus osoitti, että yhteyden tunne ja siitä seurannut merkityksellisyys olivat tärkeitä molemmille ikäryhmille. Luontoympäristö helpotti osallistujia saamaan yhteyden omiin arvoihinsa.
– Luonnossa oleilu ja tekeminen ikään kuin nosti pinnalle sen, mikä oli heille todella merkityksellistä heidän elämässään. Tämä lisäsi ihmisten toimijuutta ja autonomiaa sekä vaikutti positiivisesti henkilökohtaiseen kasvuun. Yhteyden saaminen helpottui niin itseen, kanssaihmisiin kuin muihin lajeihin, Järekari kuvaa.
Nuorille yksin oleminen tärkeää, iäkkäämmille ylisukupolvisuus
Erityisesti yli 60-vuotiaat osallistujat kokivat merkityksellisenä vahvistaa ylisukupolvisia yhteyksiä luonnossa olemalla ja asioita luonnossa tekemällä. Heille oli tärkeää viettää luonnossa aikaa esimerkiksi lastenlasten kanssa ja ilman teknisiä laitteita. Lisäksi luonto oli heille tärkeä tekemisen ja toimijuuden paikka.
Iäkkäämmässä osallistujaryhmässä hengellisyys nousi esiin enemmän kuin nuorilla. He saattoivat esimerkiksi kokea olevansa luonnossa osa suurempaa kokonaisuutta. Tällöin he tunsivat itsensä samaan aikaan merkityksellisiksi että positiivisesti merkityksettömiksi, huomion kääntyessä itsen sijaan ympäröivään maailmaan, mikä lisäsi osallistujien itsehyväksynnän tunnetta.
Nuorille luonto tarjosi tärkeän paikan yksin olemiseen. Heille luonto näyttäytyi paikkana, jossa saa olla vapaasti oma itsensä ja ilmaista tunteitaan. Luonto tarjosi heille aikaa ja tilaa, henkisesti ja fyysisesti. Nuoret kokivat myös helpommaksi olla yhdessä muiden kanssa luonnossa, jossa saattoi olla vaikka vain hiljaa.
Huoli ekokriisistä vähensi lohdullista kokemusta pysyvyydestä muuttuvassa maailmassa
Tutkimukseen osallistuneet kokivat luonnossa lohdullista pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta. Vaikka ympäröivä maailma muuttuisi vauhdilla, läheinen kallio pysyy paikallaan.
– Tätä tunnetta kuitenkin vähensivät ekokriisin näkyvät vaikutukset ympäristössä ja etenkin nuoret tunsivat myös häpeää tähän liittyen. He tuntuivat tiedostavan vahvasti olevansa niin sanotusti osa ongelmaa olemalla osa ihmiskuntaa, mikä haastoi heidän itsehyväksyntäänsä, Järekari kertoo.
Huoli tulevasta yhdisti tutkimuksessa molempia ikäryhmiä. Myös mahdollisuus menettää tärkeitä luontopaikkoja vaikutti negatiivisesti osallistujien tunteeseen elämän merkityksellisyydestä.
– Tutkimuksemme avaa luonnon vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille syvemmällä tasolla kuin stressinlievitys tai positiiviset tunteet. Luontoyhteys on meille ihmisille tärkeä myös identiteetin tasolla ja kannattelee elämää usein tavoilla, joita on vaikea hahmottaa, ellei asiaan syvenny tarkemmin ja ajan kanssa, Järekari painottaa.
– On tärkeää vaalia syvempää keskustelua luonnon merkityksistä ihmisille. Siten nämäkin asiat voidaan ottaa huomioon päätöksiä tehdessä sekä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, jossa luonto usein valitettavasti edelleen joutuu väistymään rakennetun ympäristön tieltä, lisää tutkijatohtori Salla Eilola Turun yliopistosta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu People and Nature -lehdessä. Järekari tekee väitöskirjaansa Maj ja Tor Nesslingin Säätiön rahoituksella. Hän on kirjoittanut tutkimusartikkelin yhdessä apulaisprofessori Nora Fagerholmin, tutkijatohtori Salla Eilolan sekä projektitutkija Vesa Arkin kanssa. Tutkimuksessa käytetty luovan kirjoittamisen työpajamalli on kehitetty yhdessä luovan kirjoittamisen opettaja Niina Ahon sekä tutkija ja taitelija Satu Suvannon kanssa erityisesti tämän usein henkilökohtaisen aiheen tarkasteluun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joha JärekariväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:044 950 9001joha.jarekari@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/joha-jarekariTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Kuormittava varusmiespalvelus haastaa vastustuskykyä – mahdollinen apu löytyi maitoproteiinista18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hydroloisoidun maitoproteiinin ja kuumakäsitellyn maitohappobakteerivalmisteen potentiaalia varusmiesten terveyden tukemisessa. Maitoproteiinin osoitettiin auttavan varusmiesten vastustuskykyä.
Tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään jälleen syyskuussa teemalla ”Mercury, the Winged Messenger”16.9.2026 11:17:36 EEST | Tiedote
Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.
Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista15.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Merimerkit-tapahtuma tuo meriteollisuuden toimijat yhteen Raumalle ja Poriin 16.–17. syyskuuta – katse kestävään kasvuun ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin14.9.2026 13:26:06 EEST | Tiedote
Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme