Kysely: Puolet lääkäreistä kertoo, että mahdollisuudet tehdä tutkimustyötä ovat parantuneet

Yli puolet (55 %) lääkäreistä kertoo, että edellytykset tehdä tutkimusta ovat kolmen viime vuoden aikana parantuneet. Tämä selviää kyselystä, jonka Suomen Lääketieteen Säätiö toteutti apurahanhakijoille toukokuussa 2025.

Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että koronan aiheuttamat hoitojonot ja ylimääräinen kiire ovat helpottaneet. Kehitys näkyi jo viime vuonna. Silloin entistä harvempi vastaaja raportoi, että kliinisen työn kuormitus olisi kasvanut verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.

– Tämä on myönteinen viesti ja kertoo, että suunta on nyt oikea. Koko yhteiskunta hyötyy, kun lääkärit pystyvät arkityönsä ohella tekemään myös tieteellistä tutkimusta. He voivat auttaa esimerkiksi ratkomaan terveydenhuollon pulmia ja kehittämään uraauurtavia hoitoja, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä.

Jarruina ajanpuute, kuormitus ja rahoituspula

Kaikkien lääkäreiden tilanne ei ole silti parantunut: noin viidennes vastaajista kertoo, että heidän edellytyksensä tutkimustyöhön ovat heikentyneet. Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että tietyillä aloilla on yhä pulaa lääkäreistä eikä tutkimusvapaita ole helppo saada. Suurimmiksi esteiksi tutkimukselle mainitaan ajanpuute (78 % vastaajista), kliinisen työn kuormitus (60 %) ja rahoituksen riittävyys (55 %).

”Tutkimustyölle allokoitua aikaa tai taloudellisia resursseja ei julkisen puolen sairaalalääkärin työssä ole”, kiteyttää yksi apurahanhakija.

Huomionarvoista on, että useampi kuin joka viides kokee merkittäviksi tutkimuksen esteiksi hallinnolliset tekijät, kuten byrokratian ja lupien saamisen. Avoimissa kommenteissa nousee toistuvasti esiin, että toisiolailla ja Findatalla on negatiivinen vaikutus tutkimuksen tekemiseen. Muutamat kertovat, että tutkimus on viivästynyt niiden vuoksi merkittävästi, jopa vuodella.

”Monet loistavatkin tutkimusideat hankaloituvat liikaa erityisesti toisiolain tulkintaan, joka johtaa monen idean kuoppaamiseen liian työläänä ja kalliina”, kertoo yksi vastaajista.

– Tämä ei ole potilaiden eikä Suomen edun mukaista. Toivomme, että ongelmiin löydetään ratkaisuja pikaisesti – muuten suomalaisen huippututkimuksen potentiaali valuu hukkaan ja hyödyllisiä tutkimuksia jää toteuttamatta, Aalto-Setälä korostaa.

Joka viides lääkäritutkija kaipaa lisää koulutusta

Entä miksi lääkärit tahtovat tehdä tutkimusta? Yleisin syy siihen on halu edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä (82 % vastaajista). Yli puolet listaa tärkeimpien kannustimien joukkoon myös oman osaamisen syventämisen ja intohimon uuden tiedon löytämiseen.

”Tutkimusryhmässämme on todella hyvä ilmapiiri, minkä takia töissä on mukava olla”, kommentoi yksi apurahanhakija.

Tutkijanuran vetovoimaa voitaisiin vastaajien mielestä lisätä pitkäjänteisellä rahoituksella (81 %) sekä tarjoamalla paremmat mahdollisuudet lääkärin ja tutkijan työn yhdistämiseen (82 %). Myös tutkimustyössä tarvittavalle koulutukselle olisi kysyntää: joka viides vastaaja kertoo, että sitä ei ole riittävästi tarjolla.

– Koulutusta kaivattaisiin lisää etenkin tilastollisiin menetelmiin ja ohjelmistoihin, suurten aineistojen analysointiin ja artikkeleiden kirjoittamiseen. Sitä toivotaan järjestettävän niin, että osallistuminen on helppoa: esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella tai etänä, Aalto-Setälä sanoo.

Säätiö sai yli 800 apurahahakemusta

Kyselyyn vastasi 673 lääkäritutkijaa, jotka hakivat säätiöltä tutkimusapurahaa. Säätiö sai vastaajilta hyvät arviot hakuprosessista. Peräti 94 % vastaajista piti hakuprosessia selkeänä tai erittäin selkeänä, ja valtaosan mielestä hakemuksen lähettäminen oli teknisesti helppoa. Myös hyödyllisiä kehitysehdotuksia jatkoa varten kertyi.

Säätiö vastaanotti toukokuussa kaikkiaan 808 apurahahakemusta, mikä on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin määrä. Edelle kiilasivat vain kaksi edeltävää vuotta, joiden ennätyksiä todennäköisesti siivitti korona-ajan patoutunut hakupaine.

– Olemme iloisia, että rahoitushakemuksia kertyy nyt vuosi toisensa jälkeen runsaasti. Meillä on kasvamassa uusi taitavien lääkäritutkijoiden sukupolvi, joka pystyy viemään lääketiedettä rohkeilla ideoillaan eteenpäin, Aalto-Setälä toteaa.