Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta
26.8.2025 09:28:35 EEST | MIELI Suomen Mielenterveys ry | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.

Hallitus on jo päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia 37 prosenttia, ja vuosille 2026–2027 on esitetty uusia leikkauksia, jotka nostaisivat leikkauksen yli 60 prosenttiin. Riippumatta siitä, mille tasolle uudet leikkaukset lopulta asettuisivat, niiden jälkeen sopeutukset olisi enää mahdotonta toteuttaa hallitusti. Mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat sote-järjestelmään olennaisesti kuuluvan järjestötyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Myös hyvinvointialueet ovat kannanotossaan todenneet, että järjestöjen työn heikentäminen vaikuttaa suoraan palvelujärjestelmän toimivuuteen – ja sen seuraukset näkyvät koko yhteiskunnassa.
Rajut järjestöleikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan myös mielenterveysjärjestöjen toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat vähintään 11 miljardia euroa vuodessa (OECD 2018). Näitä kustannuksia ei voida hillitä ilman panostuksia ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen – juuri siihen työhön, jota järjestöt tekevät. Leikkaukset eivät tuo säästöjä, vaan lisäävät painetta jo valmiiksi kuormittuneeseen erikoissairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset muodostavat vain murto-osan sote-kustannuksista. Suomen kansantalouden tasapainottamisen talkoissa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävämpiä työpanoksellaan kuin toimintarahoillaan. Järjestöt ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja ruuhkautumista, tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ja täydentävät hyvinvointialueiden palveluita tavoilla, joihin julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan. Mikään palvelujärjestelmä ei kykene paikkaamaan sitä aukkoa, joka syntyy, jos ennaltaehkäisevä tuki romahtaa. Se olisi taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä.
Suomi on rakentanut vuosikymmenten aikana järjestelmän, jossa kansalaiset osallistuvat hyvinvoinnin rakentamiseen järjestöjen kautta. Nämä rakenteet eivät synny uudestaan, jos ne kerran puretaan. Esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen järjestämä vaativa vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman koulutusta, ammattilaisten tukea, koordinaatiota ja rakenteita. Toiminnan ajaminen alas merkitsisi vuosikymmenten investointien menettämistä – pysyvästi.
Sote-järjestöt kohtaavat ihmisiä vuosittain noin 10 miljoonaa kertaa ja tarjoavat alustan sadoille tuhansille vapaaehtoisille. Ne tekevät tuloksellista työtä: sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettujen vuosiraporttien perusteella yli 90 prosenttia rahoitusta saaneesta järjestötoiminnasta arvioidaan tulokselliseksi. Missä muualla yhteiskunnassa päästään näin korkeaan tuloksellisuuteen?
Mielenterveysjärjestöt ja muut sote-järjestöt ovat viime vuosina panostaneet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Ne ovat reagoineet niukkeneviin resursseihin vastuullisesti, mutta massiivisten leikkausten keskellä kehittäminen ja hallittu muutos ei ole enää mahdollista – eikä alas ajettuja toimintoja rakenneta helposti takaisin, vaikka niin haluttaisiin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ei ole irrallinen osa julkisia palveluita, vaan osa kokonaisuutta. Jos tästä kokonaisuudesta leikataan, seuraukset näkyvät kaikkialla: hyvinvointialueilla, työelämässä, sosiaaliturvassa, ja ennen kaikkea ihmisissä, jotka jäävät ilman tukea.
Mielenterveysjärjestöjen ja muiden sote-järjestöjen toiminta ei ole menoerä vaan yhteiskunnallinen investointi. Sen purkaminen olisi sekä taloudellinen että inhimillinen virhe. Leikkauksia on arvioitava uudelleen – ennen kuin seuraukset ovat peruuttamattomia. Valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen FinFamin, MIELI ry:n, Mielenterveyden keskusliiton ja Psykosociala Förbundetin puheenjohtajat vetoavat hallituspuolueiden puheenjohtajiin suomalaisen sote-järjestökentän puolesta.
Puheenjohtaja Eveliina Lafghani
Mielenterveyden keskusliitto ry (MTKL)
Puheenjohtaja Anita Ruutiainen
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry
Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puheenjohtaja Johanna Cresswell-Smith
Psykosociala Förbundet rf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirpa PietikäinenPuheenjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:050 466 6222MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
De som söker hjälp har allt svårare situationer: MIELI rf lägger till fler som jourar under sommaren16.6.2026 03:00:00 EEST | Pressmeddelande
Behovet av hjälp har blivit allt allvarligare och också hotet om krig hörs nu i krissamtalen. MIELI rf påminner om att snabb krishjälp stärker känslan av trygghet hos dem som bor i Finland. Krischatten och kristelefonen är öppna genom hela sommaren.
Avunhakijoiden tilanteet yhä haastavampia: MIELI ry lisää päivystäjien määrää kesäksi16.6.2026 03:00:00 EEST | Tiedote
Avun tarve on entistä vakavampaa, ja myös sodan uhka kuuluu kriisikeskusteluissa. MIELI ry muistuttaa, että nopea kriisiapu vahvistaa Suomessa asuvien turvallisuudentunnetta. Kriisichat ja -puhelin ovat auki läpi kesän.
People seeking support face increasingly difficult situations: MIELI increases the number of crisis workers for the summer16.6.2026 03:00:00 EEST | Press release
The need for support is becoming increasingly serious, and the threat of war is also being raised in crisis discussions. MIELI emphasises that swift crisis support strengthens the sense of safety among people living in Finland. The MIELI Crisis Chat and MIELI Crisis Helpline will remain open throughout the summer.
”Kerran chatti pelasti mut itsemurhalta”. Sekasin on auttanut nuoria jo 10 vuoden ajan28.5.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Nuorten tuen tarve on edelleen kasvussa. Sekasin on kasvanut kymmenessä vuodessa yhdeksi Suomen tunnetuimmista nuorten mielenterveyden ilmiöistä. Se on pelastanut itsetuhoisuudelta ja auttanut saamaan ystäviä. Historian aikana Sekasin-chatissa on käyty yli 240 000 keskustelua ja Gaming-yhteisössä on ollut kymmeniä tuhansia jäseniä.
Psykiskt välbefinnande av konst och kultur13.5.2026 15:48:53 EEST | Tiedote
18-24.5.2026 firas nationella Mental Health Art Week (MHAW) på över 40 orter runt om i Finland. Veckan bjuder på lågtröskelevenemang inom konst och kultur, som stärker det psykiska välbefinnandet och känslan av delaktighet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme