Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.

Hallitus on jo päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia 37 prosenttia, ja vuosille 2026–2027 on esitetty uusia leikkauksia, jotka nostaisivat leikkauksen yli 60 prosenttiin. Riippumatta siitä, mille tasolle uudet leikkaukset lopulta asettuisivat, niiden jälkeen sopeutukset olisi enää mahdotonta toteuttaa hallitusti. Mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat sote-järjestelmään olennaisesti kuuluvan järjestötyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Myös hyvinvointialueet ovat kannanotossaan todenneet, että järjestöjen työn heikentäminen vaikuttaa suoraan palvelujärjestelmän toimivuuteen – ja sen seuraukset näkyvät koko yhteiskunnassa.
Rajut järjestöleikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan myös mielenterveysjärjestöjen toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat vähintään 11 miljardia euroa vuodessa (OECD 2018). Näitä kustannuksia ei voida hillitä ilman panostuksia ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen – juuri siihen työhön, jota järjestöt tekevät. Leikkaukset eivät tuo säästöjä, vaan lisäävät painetta jo valmiiksi kuormittuneeseen erikoissairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset muodostavat vain murto-osan sote-kustannuksista. Suomen kansantalouden tasapainottamisen talkoissa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävämpiä työpanoksellaan kuin toimintarahoillaan. Järjestöt ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja ruuhkautumista, tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ja täydentävät hyvinvointialueiden palveluita tavoilla, joihin julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan. Mikään palvelujärjestelmä ei kykene paikkaamaan sitä aukkoa, joka syntyy, jos ennaltaehkäisevä tuki romahtaa. Se olisi taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä.
Suomi on rakentanut vuosikymmenten aikana järjestelmän, jossa kansalaiset osallistuvat hyvinvoinnin rakentamiseen järjestöjen kautta. Nämä rakenteet eivät synny uudestaan, jos ne kerran puretaan. Esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen järjestämä vaativa vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman koulutusta, ammattilaisten tukea, koordinaatiota ja rakenteita. Toiminnan ajaminen alas merkitsisi vuosikymmenten investointien menettämistä – pysyvästi.
Sote-järjestöt kohtaavat ihmisiä vuosittain noin 10 miljoonaa kertaa ja tarjoavat alustan sadoille tuhansille vapaaehtoisille. Ne tekevät tuloksellista työtä: sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettujen vuosiraporttien perusteella yli 90 prosenttia rahoitusta saaneesta järjestötoiminnasta arvioidaan tulokselliseksi. Missä muualla yhteiskunnassa päästään näin korkeaan tuloksellisuuteen?
Mielenterveysjärjestöt ja muut sote-järjestöt ovat viime vuosina panostaneet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Ne ovat reagoineet niukkeneviin resursseihin vastuullisesti, mutta massiivisten leikkausten keskellä kehittäminen ja hallittu muutos ei ole enää mahdollista – eikä alas ajettuja toimintoja rakenneta helposti takaisin, vaikka niin haluttaisiin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ei ole irrallinen osa julkisia palveluita, vaan osa kokonaisuutta. Jos tästä kokonaisuudesta leikataan, seuraukset näkyvät kaikkialla: hyvinvointialueilla, työelämässä, sosiaaliturvassa, ja ennen kaikkea ihmisissä, jotka jäävät ilman tukea.
Mielenterveysjärjestöjen ja muiden sote-järjestöjen toiminta ei ole menoerä vaan yhteiskunnallinen investointi. Sen purkaminen olisi sekä taloudellinen että inhimillinen virhe. Leikkauksia on arvioitava uudelleen – ennen kuin seuraukset ovat peruuttamattomia. Valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen FinFamin, MIELI ry:n, Mielenterveyden keskusliiton ja Psykosociala Förbundetin puheenjohtajat vetoavat hallituspuolueiden puheenjohtajiin suomalaisen sote-järjestökentän puolesta.
Puheenjohtaja Eveliina Lafghani
Mielenterveyden keskusliitto ry (MTKL)
Puheenjohtaja Anita Ruutiainen
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry
Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puheenjohtaja Johanna Cresswell-Smith
Psykosociala Förbundet rf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirpa PietikäinenPuheenjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:050 466 6222MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
“Jag skulle inte vara vid liv utan den här tjänsten”. MIELI Kristelefon svarade på rekordmånga samtal i sommar19.8.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
Människors hopplöshet och illamående verkar ha ökat, vilket syns i MIELI Kristelefon -och chatt. Många tyngs av ekonomiska problem och bland annat föräldrars oro för ungdomarnas illamående hörs i samtalen. Att ta kontakt med Kristelefonen kan rädda liv och hjälpa en att orka framåt trots en belastande situation.
”Mä en olisi hengissä ilman tätä palvelua”. MIELI Kriisipuhelimessa ennätysmäärä vastattuja puheluita kesällä19.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisten toivottomuus ja paha olo näyttävät kasvaneen, mikä näkyy MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa. Talousahdinko kuormittaa monia, ja esimerkiksi vanhempien huoli nuorten pahoinvoinnista kuuluu linjoilla. Yhteydenotto voi pelastaa hengen ja auttaa jatkamaan kuormittavasta tilanteesta huolimatta.
Keskusteluapua saatavilla koko kesän18.6.2025 09:26:47 EEST | Tiedote
MIELI Kriisipuhelin, Kriisichat, Tukisuhde, Sekasin-chat sekä kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat keskusteluapua läpi kesän.
Kriisikeskusbarometri: Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä aiempaa useammin16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Taloushuolet ovat lisänneet MIELI ry:n kriisikeskusverkoston asiakkaiden psyykkistä kuormitusta, huolta, stressiä ja ahdistusta.
MIELI ry vetoaa hallitukseen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi28.4.2025 09:36:03 EEST | Tiedote
Hallituksen päättämät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tulevat olennaisesti heikentämään järjestöjen kykyä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä eivät säästä, vaan aiheuttavat jatkossa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisäleikkausten sijaan jo päätettyjen leikkausten kokonaisvaikutukset on arvioitava ja järjestöjen työhön vaikuttavat muutokset valmisteltava yhteistyössä, jotta muutosten kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja väestön hyvinvointiin jäävät mahdollisimman pieniksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme