Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.

Hallitus on jo päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia 37 prosenttia, ja vuosille 2026–2027 on esitetty uusia leikkauksia, jotka nostaisivat leikkauksen yli 60 prosenttiin. Riippumatta siitä, mille tasolle uudet leikkaukset lopulta asettuisivat, niiden jälkeen sopeutukset olisi enää mahdotonta toteuttaa hallitusti. Mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat sote-järjestelmään olennaisesti kuuluvan järjestötyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Myös hyvinvointialueet ovat kannanotossaan todenneet, että järjestöjen työn heikentäminen vaikuttaa suoraan palvelujärjestelmän toimivuuteen – ja sen seuraukset näkyvät koko yhteiskunnassa.
Rajut järjestöleikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan myös mielenterveysjärjestöjen toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat vähintään 11 miljardia euroa vuodessa (OECD 2018). Näitä kustannuksia ei voida hillitä ilman panostuksia ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen – juuri siihen työhön, jota järjestöt tekevät. Leikkaukset eivät tuo säästöjä, vaan lisäävät painetta jo valmiiksi kuormittuneeseen erikoissairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset muodostavat vain murto-osan sote-kustannuksista. Suomen kansantalouden tasapainottamisen talkoissa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävämpiä työpanoksellaan kuin toimintarahoillaan. Järjestöt ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja ruuhkautumista, tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ja täydentävät hyvinvointialueiden palveluita tavoilla, joihin julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan. Mikään palvelujärjestelmä ei kykene paikkaamaan sitä aukkoa, joka syntyy, jos ennaltaehkäisevä tuki romahtaa. Se olisi taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä.
Suomi on rakentanut vuosikymmenten aikana järjestelmän, jossa kansalaiset osallistuvat hyvinvoinnin rakentamiseen järjestöjen kautta. Nämä rakenteet eivät synny uudestaan, jos ne kerran puretaan. Esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen järjestämä vaativa vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman koulutusta, ammattilaisten tukea, koordinaatiota ja rakenteita. Toiminnan ajaminen alas merkitsisi vuosikymmenten investointien menettämistä – pysyvästi.
Sote-järjestöt kohtaavat ihmisiä vuosittain noin 10 miljoonaa kertaa ja tarjoavat alustan sadoille tuhansille vapaaehtoisille. Ne tekevät tuloksellista työtä: sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettujen vuosiraporttien perusteella yli 90 prosenttia rahoitusta saaneesta järjestötoiminnasta arvioidaan tulokselliseksi. Missä muualla yhteiskunnassa päästään näin korkeaan tuloksellisuuteen?
Mielenterveysjärjestöt ja muut sote-järjestöt ovat viime vuosina panostaneet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Ne ovat reagoineet niukkeneviin resursseihin vastuullisesti, mutta massiivisten leikkausten keskellä kehittäminen ja hallittu muutos ei ole enää mahdollista – eikä alas ajettuja toimintoja rakenneta helposti takaisin, vaikka niin haluttaisiin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ei ole irrallinen osa julkisia palveluita, vaan osa kokonaisuutta. Jos tästä kokonaisuudesta leikataan, seuraukset näkyvät kaikkialla: hyvinvointialueilla, työelämässä, sosiaaliturvassa, ja ennen kaikkea ihmisissä, jotka jäävät ilman tukea.
Mielenterveysjärjestöjen ja muiden sote-järjestöjen toiminta ei ole menoerä vaan yhteiskunnallinen investointi. Sen purkaminen olisi sekä taloudellinen että inhimillinen virhe. Leikkauksia on arvioitava uudelleen – ennen kuin seuraukset ovat peruuttamattomia. Valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen FinFamin, MIELI ry:n, Mielenterveyden keskusliiton ja Psykosociala Förbundetin puheenjohtajat vetoavat hallituspuolueiden puheenjohtajiin suomalaisen sote-järjestökentän puolesta.
Puheenjohtaja Eveliina Lafghani
Mielenterveyden keskusliitto ry (MTKL)
Puheenjohtaja Anita Ruutiainen
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry
Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puheenjohtaja Johanna Cresswell-Smith
Psykosociala Förbundet rf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirpa PietikäinenPuheenjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:050 466 6222MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI rf: Politiken måste beakta beslutens inverkan på den psykiska hälsa8.10.2025 10:33:21 EEST | Tiedote
Det finns ofta strukturella faktorer bakom psykiska utmaningar, faktorer som individen har svårt att påverka. Därför är det viktigt att politiken systematiskt gör en bedömning av vilken inverkan besluten har på den psykiska hälsan. Världsdagen för psykisk hälsa som firas 10.10 är en viktig stund för att lyfta upp både de individuella och de strukturella dimensionerna av psykisk hälsa.
MIELI ry: Politiikassa pitää huomioida mielenterveysvaikutukset6.10.2025 09:50:31 EEST | Tiedote
Mielen haasteiden taustalla on usein rakenteellisia tekijöitä, joihin yksilönä on vaikea vaikuttaa. Siksi politiikassa pitäisi systemaattisesti arvioida päätösten mielenterveysvaikutukset. 10.10. vietettävä maailman mielenterveyspäivä on tärkeä hetki nostaa esiin mielenterveyden sekä yksilölliset että rakenteelliset ulottuvuudet.
Suicidpreventiva dagen 10.9. MIELI rf: Samtalshjälp kan förebygga självmord9.9.2025 11:44:46 EEST | Tiedote
Samtalen med självdestruktivt innehåll i MIELI rf:s Kristelefon och krischat har ökat klart i år. Samtalshjälp med låg tröskel är ett effektivt och fungerande sätt att förebygga självmord.
Itsemurhien ehkäisypäivä 10.9. MIELI ry: Keskusteluapu auttaa vähentämään itsemurhia4.9.2025 15:57:10 EEST | Tiedote
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on noussut viime vuodesta merkittävästi. Matalan kynnyksen keskusteluapu on toimiva keino ehkäistä itsemurhia.
“Jag skulle inte vara vid liv utan den här tjänsten”. MIELI Kristelefon svarade på rekordmånga samtal i sommar19.8.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
Människors hopplöshet och illamående verkar ha ökat, vilket syns i MIELI Kristelefon -och chatt. Många tyngs av ekonomiska problem och bland annat föräldrars oro för ungdomarnas illamående hörs i samtalen. Att ta kontakt med Kristelefonen kan rädda liv och hjälpa en att orka framåt trots en belastande situation.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme