Verinen kesä 1972 – Kari Haakanan uuden dekkarisarjan aloitus pureutuu Ruotsin vaiettuun vakoilutapaukseen

Kesä 1972. Helsinki paahtuu helteessä, kun olympiastadionin parkkipaikalta löytyy auto ja sen sisältä päätön ruumis. Pian löytyy toinen, samalla tavalla silvottu kuollut mies.

Helsingin rikospoliisin nuori konstaapeli Tauno Haavisto ja kokenut ylikonstaapeli Grön joutuvat keskelle painajaista, jonka juuret ulottuvat kauas sodan varjoihin. Toimittaja Hilkka Saari saa öisiä puheluita mieheltä, joka tietää murhista. Samaan aikaan Tukholmassa Bengt Nilsson pyrkii epätoivoisesti pitämään salassa operaation, jonka ei koskaan pitänyt paljastua. Mutta kuka on salaperäinen tappaja, ja miksi hän on valinnut uhrinsa?

Kari Haakanan uuden kirjasarjan ensimmäinen osa on älykäs ja vangitseva yhdistelmä sarjamurhaajadekkaria ja klassista vakoojajännäriä, jonka tapahtumat kiertyvät yhteen kesäisessä Helsingissä, Lappeenrannassa ja Tukholmassa. Tunnelma tiivistyy, ja pian käy selväksi, ettei kylmän sodan Suomessa kukaan ole turvassa – eivät edes murhaajaa jahtaavat.

Kari Haakana, miksi sijoitat dekkarisi 70-luvulle?
Olen vähän haksahtanut 1970-lukuun. Vaikka silloin Suomessa tapahtui paljon positiivista muutosta, oli se silti monessa mielessä synkkää aikaa. Tämän synkkyyden halusin saada kirjan muotoon."

Tämä tarina voi tapahtua vain 70-luvulla, koska tarinan juuret ovat sota-ajassa. 
"Helposti unohtuu, että sodan päättyminen oli 70-luvun alussa vain vajaan 30 vuoden takainen asia. Sodan loppuminen oli tuolloin ajallisesti yhtä lähellä kuin nyt on prinsessa Dianan kuolema tai Titanic-elokuvan ensi-ilta, se ei siis ollut mitään kaukaista historiaa.
Mielestäni 70-luku on muutenkin alikäytetty ajankohta dekkareiden tapahtuma-aikana. 70-luvulla suomalainen yhteiskunta muuttui nopeasti ja monella tavalla ja samalla muuttui myös rikollisuus ja poliisin toimintakin. Tällaisen muutoksen saaaminen mukaan dekkariin on kirjoittajalle tietysti kiinnostava haaste."

Nyt kun katsomme Ruotsin suhteita, se vaikuttaa ongelmattomalta. Mutta aina ei ollut niin. Mitä silloin tapahtui?
"70-luvun alussa Ruotsi vakoili Suomea ja Suomen alueella myös Neuvostoliittoa. Ruotsin laiton tiedustelu räjähti tietoisuuteen vuonna 1973, kun ruotsalaistoimittajat paljastivat sen toiminnan. Suomessa IB oli muun muassa tehnyt radiotiedustelua ja kuvannut lentokoneista Suomen lentokenttiä ja muita strategisia kohteita. Ruotsalaiset jäivät kiinni paitsi tästä toiminnasta niin myös sen valheellisesta kiistämisestä, mikä aiheutti välien viilenemisen. Asia lakaistiin nopeasti maton alle.

Olen kirjoittanut kolme nykypäivään sijoittuvaa trilleriä, joiden tapahtumat ovat sellaisia, että ne voisivat olla suoraan huomisen päivän uutislähetyksestä. Halusin kirjoittaa nyt eri tavalla ja muustakin kuin juuri nyt tapahtuvista asioista. 70-luku tuntui hyvältä ajanjaksolta. Olen syntynyt vuonna 1968 ja muistan siis itsekin jotain 70-luvusta. Omia muistikuviani olen pystynyt jonkin verran käyttämään kirjoittamisessakin, koska olen sijoittanut osan tapahtumista lapsuudesta tuttuihin paikkoihin. Mutta samalla 70-luku on haastanut, koska olen joutunut ja päässyt tekemään taustatutkimusta, jota nykypäivään sijoittuvissa kirjoissa ei ole joutunut tai pääsyt samalla tavalla tekemään."

Kari Haakana: Kirvesmies
Dekkari, ISBN 978-952-364-540-0
Äänikirja ISBN 978-952-364-542-4
Kirja ilmestyy 8.9.