Kyselytutkimus: Yli puolet suomalaisista vaatii hallitukselta toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
Suomen työttömyysaste on jo EU-maiden kärkitasolla ja pitkäaikaistyöttömyyden taso lähentelee 1990-luvun laman huippuja. Verianin tekemän kyselytutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista haluaa hallituksen ryhtyvän toimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, vaikka se tarkoittaisi lisävelan ottamista.
Työllisyystoimiin – vaikka velkarahalla – patisti tutkimuksessa erityisesti alle 30-vuotiaat.
– Budjettiriihessä hallituksella on tilaisuus tehdä päätöksiä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi. Ideologiset päätökset on jätettävä taka-alalle ja aikaisempia päätöksiä pitää arvioida uudestaan, sanoo SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Helpoin korjaustoimi on työttömyysturvan 300 euron suojaosan palauttaminen. Tilastojen perusteella on viitteitä siitä, että suojaosan poistaminen on saattanut kasvattaa työttömyyttä ja vähentää työttömien työntekoa.
– Suojaosan poistaminen oli huono päätös ja sen ajoitus erityisen surkea. Kun avoimia työpaikkoja on tarjolla huonosti, niin on järjetöntä heikentää samaan aikaan myös osa-aikaisen työnteon kannustimia, Tatu Knuutila toteaa.
Myös palkkatuen kehittäminen voisi olla hyvä täsmälääke pitkäaikaistyöttömyyteen, jos se muutettaisiin pitkäaikaistyöttömille subjektiiviseksi oikeudeksi ja se kartuttaisi jatkossa työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa. Valtio voisi kattaa osan palkkatuen kustannuksista.
– Tuki on tärkeä vaikeasti työllistyvien ihmisten saamiseksi takaisin työelämään. Näillä muutoksilla voisi elvyttää palkkatuen käyttöä työllisyyden edistämisessä.
Knuutila muistuttaa, että työllisyyspalvelut tarvitsevat lisää resursseja. Työllisyysalueiden käynnistäminen kriisin keskellä on ollut haastavaa, eikä lisäresursseja ole saatu – päinvastoin. Rahoitusta on leikattu lähes 40 miljoonaa euroa palkkatuen muutosten yhteydessä. Suomessa työllisyyspalveluiden rahoitus on muita Pohjoismaita pienempää.
– Budjettiriihessä työllisyysalueille voisi osoittaa määräaikaista valtionavustusta vuosille 2025–2026 yhteensä 80 miljoonaa euroa. Sillä pystyttäisiin parantamaan palveluiden saatavuutta ja työllisyyden toipumista.
SAK:n Verianilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 2 615 henkilöä ja se toteutettiin 15.–22.8.2025.
Yhteyshenkilöt
Tatu KnuutilaEkonomistiSAK
Puh:050 0753999tatu.knuutila@sak.fiLiitteet
Tilaa SAK:n uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa sähköpostiisi joka toinen viikko: https://www.sak.fi/uutiskirje.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja noin 800 000:ta jäsentä. Tehtävämme on rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelämää. Siitä syntyy luottamusyhteiskunta, joka lisää työn tekijöiden uskoa tulevaisuuteen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
Yrittäjien eläketurvassa alivakuuttamisen annetaan jatkua – samalla palkansaajien maksutaakka kasvaa5.12.2025 13:00:06 EET | Tiedote
Yrittäjien eläketurvasta yhä suurempi osa maksetaan verovaroista. Tilanne edellyttää korjaamista, sillä se on epäreilu palkansaajille ja kestämätön valtion talouden kannalta.
Orpon hallitus saksi vastoin virkaesitystä työelämän perusoikeuksien rahoituksen5.12.2025 11:01:44 EET | Tiedote
Ammattiyhdistysliiketaustaiselta kehitysyhteistyöjärjestö SASKilta leikattiin ainoana järjestönä 40 prosenttia valtionavusta. Kyse ei ole säästötoimesta, vaan rahat kohdennettiin uudelleen muille järjestöille.
SAK:n selvitys: Ilmastonmuutosta hillitään työpaikoilla, mutta työntekijöiden osaamiseen ei satsata2.12.2025 10:33:58 EET | Tiedote
SAK on seurannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikoilla luottamushenkilöille suunnatulla paneelilla vuodesta 2019 saakka. Kaksi kolmasosaa (61 %) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Määrä kasvoi nopeasti vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta on sen jälkeen tasaantunut.
FFC:s Jarkko Eloranta: Regeringen har koncentrerat sig på att uppfylla näringslivets önskemål och har glömt bort de arbetslösa20.11.2025 10:15:00 EET | Pressmeddelande
FFC:s ordförande Jarkko Eloranta påminde i sitt tal på representantskapsmötet om vad finansminister Riikka Purra lovade i somras. Han kritiserade också regeringen för de åtgärder som har fördjupat den ekonomiska nedgången och förvärrat arbetslösheten.
SAK:n Jarkko Eloranta: Hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän toiveiden täyttämiseen ja unohtanut työttömät20.11.2025 10:15:00 EET | Tiedote
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti edustajistopuheessaan valtiovarainministeri Riikka Purran kesällä antamasta lupauksesta ja moitti hallitusta toimista, jotka ovat syventäneet talouden alamäkeä ja lisänneet työttömyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme