SAK:n Jarkko Eloranta: Hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän toiveiden täyttämiseen ja unohtanut työttömät

– Suomen työttömyystilanne on vakava ja inhimillisesti ottaen kammottava. Pitkäaikaistyöttömiä on yli satakolmekymmentä tuhatta, nuorisotyöttömyys hipoo sataatuhatta ja kaiken kaikkiaan työttömänä on kolmesataatuhatta suomalaista. 

Eloranta muistutti hallitusta myös tuoreemmista lupauksista. Hän sanoi, että ay-liike odottaa yhä valtionvarainministeri Riikka Purran kutsua keskustelemaan maahanmuutosta ja taloudesta sekä työministeri Matias Marttisen kasvu- ja työllisyyspakettia. 

– Kesällä ministeri Purra sanoi kutsuvansa työmarkkinaosapuolet keskustelemaan taloudesta ja maahanmuutosta. Ei ole kutsua kuulunut. Jos kutsutaan, niin kannattaa keskustelussa keskittyä oikeaan ongelmaan. Se ei ole maahanmuutto. Ongelma on työttömyys, työmarkkinarikollisuus ja työelämän epävarmuus, joka on saanut ihmiset säästökuurille. 

– Syksyn budjettiriihessä hallitus lupasi valmistella lokakuun loppuun mennessä kasvu- ja työllisyyspaketin. Ei ole siitäkään sen koommin kuulunut. Näillä työttömyysluvuilla luulisi, että valmisteluissa olisi vauhti päällä. Ilmeisesti hallituksella on kuitenkin kädet täynnä töitä elinkeinoelämän toiveiden täyttämisessä.  

Työllisyystoimilla kiire 

Työllisyyspalvelut on siirretty valtiolta kuntien työllisyysalueille. Tiedot eri puolilta Suomea ovat Jarkko Elorannan mukaan hälyttäviä.  

– Työttömät eivät pääse palveluihin. Työttömien aktivointiaste on historiallisen alhainen ja heidän osaamisensa rapautuu. Moni kunta ja kaupunki maksaa ennätyksellisiä sakkomaksuja työttömistä. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä, Eloranta muistutti puheessaan.  

SAK on vaatinut korvamerkittyä lisärahaa työllisyyspalveluihin, jotta työttömät pääsisivät palveluihin ja voisivat kehittää ammattitaitoaan. Myös esimerkiksi palkkatukea tulisi hyödyntää enemmän, koska sen avulla tukea tarvitsevat työnhakijat pääsevät oikeisiin töihin työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Hyvinvointialueet on myös saatava nykyistä paremmin mukaan työttömille tarpeellisten palvelujen tuottamiseen. 

– Työnvälitys täytyy tuoda 2020-luvulle. Sitä tulisi kehittää yhdistämällä teknologia ja henkilökohtainen tuki: meidän tulisi luopua vanhanaikaisista työhön osoituksista, luottaa työnhakijoiden omaan kykyyn valita itselleen sopivimmat haettavat työmahdollisuudet ja hyödyntää tekoälyä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamisessa.  

Näpit irti eläkkeistä! 

Eloranta otti puheessaan kantaa myös syksyn eläkekeskusteluun.  

– Eläkevarat on tarkoitettu työeläkkeiden rahoittamiseen. Työmarkkinajärjestöjen tuore eläkesopimus vakauttaa työeläkejärjestelmää monella tapaa ja siten turvaa nykynuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeitä. Samalla sopimus tasapainottaa julkista taloutta lähes kahdella miljardilla eurolla. 

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee, mistä tuoreet vaatimukset repiä eläkejärjestelmä auki kumpuavat. 

– Joitain tahoja taitaa harmittaa, ettei tuore eläkesopimus heikennä eläketurvaa ja eläke-etuuksia. Silti toivon, ettei hätäisillä puheilla lietsota epävarmuutta. Järjestelmä on vakaalla pohjalla eikä uutta uudistusta tarvita seuraavalla hallituskaudella. Tilannetta tarkkaillaan, ja mikäli tilanne vaatii, niin korjauksia tehdään. Nyt tilanne ei vaadi. 

Eloranta kertoo, että mahdollisia kehittämistarpeita pohditaan viimeistään vuonna 2035.  

SAK:n edustajisto on koolla syyskokouksessaan Helsingin Paasitornissa torstaina ja perjantaina 20.–21.11.2025.