Hallitus jatkamassa leikkauksia ensi vuoden budjetissa: pihistely pidentää talouden alavirettä, valtion virastojen toiminta uhattuina

Ensi viikon budjettiriihessä hallitus on jälleen leikkaamassa valtion budjettia  miljardin edestä. Uusimmat leikkaukset ovat osumassa muun muassa valtion virastoihin, joista on jo aiemmin leikattu rankalla kädellä.

Uusi kulukuuri tietäisi irtisanomisia ja uhkaisi virastojen toimintaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa. Yksi tulilinjalle joutuvista toimijoista on terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

– THL on juuri julkaissut laskelmia, joiden mukaan hallituksen armottomat leikkaukset sysäävät lähes 30 000 lasta köyhyyteen. Nyt THL on jälleen hallituksen leikkausaikeiden kohteena. Toki kyseessä voi olla sattuma, mutta leikkauskohde näyttää rumalta, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sivaltaa.

Suomen talous tarpoo sitkeästi paikoillaan, eikä pelkkä leikkaaminen saa talouskasvua käyntiin. Jatkuva sopeuttaminen vähentää kysyntää ja pitkittää tarpeettomasti talouden heikkoa suhdannetta.

– Hallitus voisi vauhdittaa talouskasvua esimerkiksi palauttamalla työttömyysturvan suojaosat. Tämä kannustaisi ihmisiä ottamaan vastaan osa-aikatöitä työttömyyden aikana, Ekström sanoo.

Julkisten palveluiden rahoitus on jo nyt riittämättömällä tasolla, ja suomalaiset ovat huomanneet sen. JHL julkaisi maaliskuussa 2025 julkisten palveluiden barometrin. Sen mukaan jopa 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat heikentyneet viime vuosina.

Lisäleikkaukset romuttaisivat palveluita entisestään, JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo muistuttaa.

– Valtiovarainministeriön pohjaesityksessä oli mittavat lisäleikkaukset muun muassa kuntien valtionosuuksiin, sote-alan järjestöille, kehitysyhteistyöhön  ja kotoutumispalveluihin. Julkisten palveluiden tulevaisuus ja laatu kärsivät entisestään, jos leikkaukset toteutetaan, Sinisalo alleviivaa.

Ammattiliitto JHL on huolissaan myös valtion tukeman asuntorakentamisen kohtalosta. Tuettu rakentaminen auttaa rakennusliikkeitä varsinkin silloin, kun asuntomarkkinoilla on laskukausi.

– Hallitus aikoo sulauttaa valtion asuntorahaston osaksi budjettia ja leikata määrärahojen tasoa aiemmasta. Tämä olisi kova isku sekä kohtuuhintaista asuntoa tarvitseville että rakennusalalle, sillä iso osa markkinaehtoisista rakennushankkeista on jäissä. Pikemminkin rakennusalaa, ja sitä kautta koko taloutta kannattaisi nyt tukea, että taantumasta päästään, Sinisalo korostaa. 

Hallitus on kautensa aikana sörkkinyt Suomen työmarkkinoita tavalla, joka suosii yksipuolisesti työnantajia. Budjettivalmistelun pohjaesityksessä ei ole työmarkkinauudistuksia. Nyt olisi kuitenkin oikea aika luopua aikeista, joilla halutaan poistaa verovähennysoikeus ammattiliittojen jäsenmaksuilta. Vastaantulo olisi rahallisesti pieni, mutta auttaisi palauttamaan hitusen luottamusta työmarkkinoille.