JHL:n laaja kysely: Työpaikat eivät huomioi vaihdevuosioireita

Työpaikoilla ei juurikaan osata tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosioireita työkykyä alentavina tekijöinä. Tämä käy ilmi ammattiliitto JHL:n toukokuussa teettämästä kyselystä.

Vain vajaa prosentti lähes 10 000 vastaajasta kertoi, että heidän työpaikallaan on vaihdevuosiin liittyviä työkyvyn tuen käytäntöjä. Tällaisia voivat esimerkiksi olla työn ja työaikojen muokkaaminen. 73 prosenttia kertoi, ettei käytäntöjä ole ollenkaan, 26 prosenttia ei osannut sanoa.

Lisäksi lähes neljä viidestä arvioi, että työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa vaihdevuosioireiden vaikutuksista työkykyyn.

 – Vaikka vaihdevuosista puhutaan nykyisin aiempaa enemmän, kysely todistaa, että tietoisuudessa ja käytännöissä on merkittäviä puutteita työpaikoilla, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi sanoo.

Kysely lähetettiin niille noin 70 000 naisoletetulle jäsenelle, jotka ovat vähintään 35-vuotiaita. Lisäksi se lähetettiin työsuojelutoimijoille.

Työllisistä puolet on naisia. Jopa 80 prosenttia naisista saa jonkinlaisia vaihdevuosioireita. Tunnetuimpia vaihdevuosioireita ovat hikoilu ja kuumat aallot.

– Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden haasteesta, vaan koko suomalaisen työelämän kehittämistarpeesta. Tätä ei voi enää sivuuttaa, Keturi sanoo.

Keturi huomauttaa, että työvoima ikääntyy eritysesti naisvaltaisilla aloilla ja osaajapula haastaa aloja jo nyt. Samalla työurat ovat jatkuvasti pidentyneet.

– Meidän on varmistettava, että kokeneet työntekijät saavat tarvitsemansa tuen työssä jatkamiseksi. Kyse on sekä työkyvystä että työelämän tasa-arvosta.

JHL haluaa vaihdevuodet osaksi työkyvyn johtamista

JHL:n jäsenistä noin 70 prosenttia on naisoletettuja. Monet heistä työskentelevät fyysisesti kuluttavilla aloilla. Esimerkiksi moniin sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja ravitsemus- ja puhtaanapitoalojen töihin kuuluu usein nostamista.

Mari Keturi vaatii, että vaihdevuodet on aika ottaa osaksi tavallista työkyvyn johtamista.

– Työssä jaksamista parantaa selkeät toimintamallit työterveysyhteistyössä, esihenkilöiden osaaminen ja joustavat työjärjestelyt. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijän työkyvystä.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset muun muassa työn suunnittelussa, riskienarvioinnissa ja päivittäisessä johtamisessa. Vaihdevuosioireet voivat olla sellaisia yksilöllisiä tekijöitä, jotka tulee huomioida.

Lisätiedot:

Anne Ranta
johtava työelämäasiantuntija, Ammattiliitto JHL
040 701 8223, anne.ranta@jhl.fi

Mari Keturi
toimialajohtaja, Ammattiliitto JHL
050 461 9315, mari.keturi@jhl.fi