Selvitys: Alle puolet suurimmista suomalaisista yrityksistä pitää biodiversiteettiä olennaisena vastuullisuuskysymyksenä

Maailman talousfoorumi luokittelee luontokadon yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista riskeistä seuraavan vuosikymmenen aikana*. Useat toimialat kaivos- ja metsätaloudesta rakentamiseen, infrastruktuuriin ja energiaan ovat suoraan riippuvaisia terveistä ja toimivista luonnon tuottamista palveluista. Ekosysteemit mahdollistavat usean toimialan raaka-aineiden saannin, ja tukevat yrityksille kriittisiä palveluita. 

Swecon tekemän selvityksen tavoite oli ymmärtää, miten suomalaiset yritykset suhtautuvat luontokatoon, ja miten olennaiseksi ne luokittelevat sen vastuullisuusraportointiin kuuluvassa kaksoisolennaisanalyysissä. Olennaisuudella tarkoitetaan niiden vaikutusten tunnistamista, jotka ovat merkittäviä sekä yrityksen liiketoiminnalle että ympäristölle ja yhteiskunnalle. 

”Kävimme läpi 100 suurimman suomalaisen yrityksen vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit vuodelta 2024. Kaksoisolennaisuusanalyysien perusteella 45 % yrityksistä pitää oman toimintansa vaikutuksia biodiversiteettiin olennaisena ja vain 36 % pitää biodiversiteettiä taloudellisesti olennaisena. On siis mahdollista, että yritykset eivät tunnista luontokadon aiheuttamia riskejä liiketoiminnalleen riittävän hyvin”, sanoo Piia Pessala, Executive Director Swecolta. 

Teollisuus ja energiasektori pitävät yleisemmin oman toiminnan vaikutuksia olennaisina, rahoitus- ja vakuutusalalla taloudellinen olennaisuus on tunnistettu useammin kuin muilla toimialoilla  

”Voi olla, että moni yritys on tarkastellut kaksoisolennaisuusanalyysissä vain paikallista oman toiminnan vaikutusta biodiversiteettiin, kuten oman toimitilan tai teollisuuslaitoksen sijaintia tai suorien raaka-ainehankintojen vaikutusta. Arvoketjuja ja raaka-aineita ei välttämättä ole osattu katsoa kovin laajasti, mikä voi olla merkki mahdollisesta sokeasta pisteestä yritysten riskienhallinnassa”, toteaa Piia Pessala. 

Sadan suurimman suomalaisen yrityksen joukko painottuu eritoten valmistavan teollisuuden ja energia-alan yrityksiin: teollisuusyrityksiä listalla on 34 ja energia-alan yrityksiä 10. Muita selkeitä toimialakategorioita ovat rahoitus- ja vakuutusala, 16, rakennus- ja kiinteistöala, 8 ja kaupan ala, 11. Sadan suurimman yrityksen joukossa on myös terveydenhuoltoalan ja teknologia-alan yrityksiä sekä erityyppisiä palvelualan yrityksiä. 

Teollisuusyrityksistä yli puolet (59 %) pitää oman toimintansa vaikutuksia biodiversiteettiin olennaisina, ja energiasektorilla luku on vieläkin korkeampi, 70 %. Samaan aikaan biodiversiteettiä ei pidetä ihan yhtä usein taloudellisesti olennaisena: valmistavassa teollisuudessa 50 % ja energia-alalla 40 % näkee biodiversiteetin olevan taloudellisesti olennainen omalle liiketoiminnalleen.    

Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksistä puolet pitävät oman toiminnan vaikutuksia biodiversiteettiin olennaisena, mutta vain kaksi yritystä näkevät luonnon monimuotoisuuden taloudellisesti olennaiseksi omalle toiminnalleen.  

Rahoitus- ja vakuutusala on puolestaan tunnistanut biodiversiteetin taloudellisesti olennaiseksi pääasiassa useammin kuin muut toimialat: 44 % tarkastelluista yrityksistä pitää biodiversiteetin taloudellisia vaikutuksia olennaisena omalle liiketoiminnalleen. 

”Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tulee todennäköisesti näkymään esimerkiksi hankkeiden rahoituksen saamisessa, sillä sijoittajat ja rahoituslaitokset ovat alkaneet yhä enemmän arvioimaan biodiversiteettivaikutuksia ja riskejä investointipäätöksissään. Esimerkiksi alkuvuodesta Suomen finanssialan julkaisema yhteinen sitoumus tullee vaikuttamaan rahoitustoimijoiden biodiversiteettitarkasteluihin. Luontokadolla voi olla merkittäviä seurauksia niin sijoituksille, vakuutusten myöntämisen ehdoille kuin rahoituksen kriteereille”, pohtii Pessala. 

Biodiversiteetti osaksi yritysten strategiaa: luonnolle lisäarvoa tuottavissa ratkaisuissa on liiketoimintapotentiaalia 

Luonto tuottaa yhteiskunnalle välttämättömiä ekosysteemipalveluja, joita ovat muun muassa ilmaston säätely, veden puhdistaminen, viljelykasvien pölytys ja infrastruktuurin suojaaminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on myös taloudellisesti ja liiketoimintastrategisesti välttämätöntä, sillä yli 50 biljoonaa euroa maailman taloudellisesta toiminnasta on kohtalaisen tai erittäin riippuvainen luonnosta**. 

“Nyt viimeistään yritysten on aika pohtia, miten oma liiketoiminta integroidaan osaksi luonnon monimuotoisuuden tukemista. Oman liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisen lisäksi on arvioitu, että luonnolle lisäarvoa tuottavat ratkaisut voivat luoda lähes 10 biljoonan euron arvosta liiketoimintaa. Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaisi 395 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä**. Luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisestä on tulossa kriittinen tekijä yrityksen menestyksessä. Luontokadon torjuminen on koko maailman asia, vaikka vaikutukset näkyvätkin ensisijaisesti paikallisesti”, Pessala jatkaa. 

Lähdeviitteet:
* World Economic Forum (2025). The Global Risks Report 2025. World Economic Forum 
** World Economic Forum (2020). New Nature Economy Report II The Future of Nature and Business  

Selvitykseen on valittu liikevaihdoltaan 100 suurinta suomalaista yritystä hyödyntäen Talouselämän julkaisemaa TE500-listaa. Selvityksessä ei ole tarkasteltu Suomessa toimivia maayhtiöitä, joiden emomaa on muualla kuin Suomessa, ja tarkasteluun on otettu sellaiset yritykset, joilla on julkisesti saatavilla oleva vuosikertomus tai vastuullisuusraportti. Kaikki yrityksistä eivät vielä kuulu CSRD-raportointivelvollisuuden piiriin, mutta suurin osa oli jo laatinut kaksoisolennaisuusanalyysin.