Kansalaisjärjestöt saavat tukea kehityspoliittisten linjausten mukaisesti – tuen ehdot suosivat suuria järjestöjä
28.8.2025 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Kansalaisjärjestöjen työn tukeminen on kasvava osa kehitysyhteistyötä. Tuen hallinnointi on toimivaa, mutta tuen ehdot ja hallinnolliset vaatimukset suosivat suuria, toimintansa vakiinnuttaneita järjestöjä.

Kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkitystä on korostettu kehityspolitiikkaa ohjaavissa asiakirjoissa. Kansalaisjärjestöille myönnettävän tuen määrä ja sen osuus kehitysyhteistyömäärärahasta onkin kasvanut viime vuosina. Kasvu on ollut kehityspolitiikan linjausten mukaista.
Kansalaisjärjestöjen tuesta jopa 80 prosenttia on myönnetty monivuotisena ohjelmatukena, johon kasvanut tuki on kanavoitu lähes kokonaan. Myös tämä muutos noudattaa kehityspolitiikan linjauksia. Ohjelmatuen ehdot ja hallinnolliset vaatimukset pystyvät täyttämään lähinnä suuret ja toimintansa vakiinnuttaneet järjestöt. Pienille ja keskisuurille järjestöille tarkoitetun hanketuen kohdalla hakijoiden ja hakemusten määrä on laskenut selvästi ja avustukset ovat pitkälti keskittyneet tietyille järjestöille. Tämä on osin ristiriidassa kansalaisjärjestöjen ominaisuudeksi ohjausasiakirjoissa mainitun monimuotoisuuden kanssa.
Ulkoministeriön kansalaisjärjestötuesta vastaava kansalaisyhteiskuntayksikkö on tarkastuksen mukaan hoitanut asianmukaisesti avustusten hallinnointiprosessia. Myös tukea saavat järjestöt arvioivat yksikön toiminnan pääosin hyväksi.
”Ulkoministeriö edellyttää tuen saajilta seuranta- ja arviointitietoa tuen käytöstä ja toiminnan tuloksista. Syntyvää tulostietoa ei kuitenkaan kaikilta osin hyödynnetä”, sanoo ylitarkastaja Tiina Palonen-Roihupalo. VTV suosittaa, että ulkoministeriö kehittää tulosraportointia siten, että tieto on paremmin ministeriön ja järjestöjen hyödynnettävissä.
VTV suosittaa myös, että ulkoministeriö varmistaa, että ministeriössä on riittävä osaaminen ja resursointi valtionavustusten hallinnointiin. Ulkoministeriö käyttää avustushakemusten käsittelyn ja avustusten valvonnan tukena ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden riippumattomuus tulisi arvioida ja tarvittaessa valmisteluun liittyvät tehtävät ja käytön valvonta tulisi eriyttää eri toimijoille.
Tutustu julkaisuun: Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Palonen-RoihupaloYlitarkastaja, överrevisor
Puh:050 431 3057etunimi.sukunimi@vtv.fiValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
En betydande del av papporna tar fortfarande inte ut någon föräldraledighet alls7.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Pappor som hör till de högsta inkomstklasserna och pappor med finländsk bakgrund tar mer sannolikt ut långa familjeledigheter. Efter familjeledighetsreformen har skillnaderna i användningen av de längsta familjeledigheterna ökat ytterligare.
Merkittävä osa isistä jättää edelleen vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä7.5.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Pitkiä perhevapaita käyttävät todennäköisemmin korkeimpien tuloluokkien isät ja suomalaistaustaiset isät. Erot pisimpien perhevapaiden käytössä ovat kasvaneet entisestään perhevapaauudistuksen jälkeen.
22 välfärdsområden, 22 olika typer av stöd för närståendevård – äldre personer i ojämlik ställning15.4.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för närståendevård för äldre varierar mellan välfärdsområdena och även inom välfärdsområdena. Det är svårt att bedöma kostnadsbesparingarna inom närståendevården och välfärdsområdena kan inte producera jämförbar information om frågan.
22 aluetta, 22 erilaista omaishoidon tukea – iäkkäät eriarvoisessa asemassa15.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden omaishoidon tuki vaihtelee hyvinvointialueittain ja myös alueiden sisällä. Omaishoidon kustannussäästöjä on vaikea arvioida, eivätkä hyvinvointialueet pysty tuottamaan vertailukelpoista tietoa aiheesta.
Vid granskningen av partifinansieringen upptäcktes oredovisade bidrag till ett värde av 189 000 euro26.3.2026 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Under tillsynen 2025 granskade Statens revisionsverk partifinansieringen i sammanlagt 61 partiorganisationer inklusive alla riksdagspartier.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme