Tieteentekijät ja Professoriliitto: Kasvun edellytykset ovat koulutuksessa ja tutkimuksessa

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vaativat hallitukselta johdonmukaisuutta ja vastuullisuutta budjettiriihessä. Kasvu, kilpailukyky ja hyvinvointi eivät synny tutkimus- ja koulutusleikkauksilla, vaan panostamalla tieteeseen ja korkeimpaan opetukseen. Tästä on viimeaikaista tutkimusnäyttöä. Nykyisessä taloustilanteessa on entistä tärkeämpää tehdä kestäviä investointeja tulevaisuuteen – ei leikata, jäädyttää tai lykätä.

Valtiovarainministeriön ehdottama yliopistoindeksin jäädytys on torjuttava. Indeksijäädytys olisi käytännössä rahoitusleikkaus, joka johtaisi toimintojen pitkäaikaiseen supistamiseen.

“Yliopistoindeksillä taataan, että kustannusten noususta huolimatta yliopistorahoituksella pystytään vuosittain tuottamaan sama määrä toimintoja. Toteutuessaan jäädytys rapauttaisi korkeakoulujen toimintakykyä pitkäksi aikaa. Se vaarantaisi opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä yliopistojen mahdollisuuksia vastata uusiin osaamistarpeisiin. Suomella ei ole tähän varaa”, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala painottaa.

Suomalaisten yliopistojen rahoitus suhteutettuna opiskelijamääriin on jo nyt 30–35 % alemmalla tasolla kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa – osin aiempien indeksijäädytysten vuoksi. Leikkausten jatkaminen syventäisi eroa entisestään ja heikentäisi Suomen kilpailukykyä.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen uusina toimina sisällytettyjen T&K-rahoituksen kasvutavoitteen lykkäyksen ja yliopistoindeksin jäädytyksen lisäksi yliopistojen perusrahoitusta ollaan leikkaamassa keväällä puoliväliriihessä sovitun mukaisesti. Leikkausten ohella yliopistoille kohdistettaisiin T&K-rahoitusta 20 miljoonaa euroa, mutta kokonaisuudessaan yliopistojen rahoitus laskisi vuonna 2026 noin 90 miljoonaa euroa.

“Hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesti sovitusta T&K-rahoituksen kasvutavoitteen saavuttamisesta vuonna 2030. Tavoitteen lykkäys vuoteen 2035 tapahtuisi erityisesti yliopistojen ja Suomen Akatemian rahoitusta karsimalla. Se vaikuttaisi myös yritysten innokkuuteen investoida TKI-toimintaan ja hidastaisi innovaatioiden saamista koko yhteiskunnan käyttöön”, Professoriliiton puheenjohtaja Teija Laitinen korostaa.

Valtiovarainministeriön ehdotus ei sisällä puoliväliriihen yhteydessä korkeakouluille esitettyä 100 miljoonan euron kertarahoitusta opiskelijamäärien lisäämiseen. Tarkoitukseen on varattu 6,4 miljoonaa euroa.

“Sadan miljoonan euron kertapanostus ei muuttaisi vielä kokonaiskuvaa, mutta olisi kuitenkin oikeansuuntainen toimenpide, josta hallituksen on syytä pitää kiinni”, Laitinen jatkaa.

“Hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus lähemmäs OECD-maiden keskiarvoa ei tällä satsauksella tule toteutumaan. Perusrahoituksen pieneneminen heikentää opetuksen resursseja, sillä kilpailtu rahoitus on yleensä suunnattu tutkimukseen. Opiskelijat tarvitsevat vuorovaikutusta ja ohjausta”, Pajala muistuttaa.

Toistuvat rahoitusleikkaukset ja niillä uhkaaminen luovat synkän varjon jo valmiiksi epävarmalle tutkijanuralle ja heikentävät Suomen vetovoimaa myös ulkomaisten tutkijoiden keskuudessa.

“Uusien säästöjen sijaan tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta ja poukkoilun sijaan vakauden luomista urapoluille”, Pajala toteaa.