Budjettiriihessä huomioitava hankintalain aiheuttamat satojen miljoonien lisäkustannukset kunnille ja hyvinvointialueille

Kun Suomessa on yli 300 kuntaa, tarkoittaa tämä käytännössä vähintään 300 miljoonan euron muutoskulua jokaiseen kuntaan. Kustos ry:n sidosyksiköille tekemässä kyselyssä kokonaisarvio muutoskustannuksista nousi jopa 3–5 miljardiin, lain lopullisesta toteuttamistavasta ja jatkossa suoritettavista hankitavoista riippuen. Tuo miljoonan minimikustannus per kunta muodostuu puhtaasti lakiehdotuksen 10 prosentin miniminiomistusvaatimuksen aiheuttamista tuhansien nykyisten omistuskytkösten purkamisesta ja uudelleenjärjestelyistä sekä voimassa olevien hankintasidosten ja -sopimusten purkamisista ja uudelleenkilpailuttamisista.

Kuntakohtaisen kustannuksen osalta kyse on vielä alakanttiin lasketusta arviosta. Suuremmissa kunnissa erilaisten suunnitellun lain takia purettavien sidosten määrä – ja uudelleenjärjestelyistä koituvat kustannukset – on monikertainen pieniin kuntiin verrattuna. Ministerit ovat jo varoittaneet kuntapäättäjiä varautumaan menoihin, ja myös pääministeri Petteri Orpo myönsi Kuntamarkkinoilla 2024, että uudistus tuo kunnille lisäkuluja.

Muutosrahaa kunnille ja hyvinvointialueille

Koska kustannuksia syntyy jo nyt ja ne tulevat jatkumaan uudistuksen myötä, on välttämätöntä, että hallitus varaa syksyn budjettiriihessä riittävän rahoituksen kunnille ja hyvinvointialueille aiheutuvien kulujen kattamiseksi. ”Kunnat eivät voi yksin kantaa hankintalain muutosten taloudellisia vaikutuksia ilman, että se näkyy suoraan palveluiden heikentymisenä ja veronkorotuksina”, Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen toteaa. Hyvinvointialueilla ei tätä omaa verotusoikeutta edes ole, joten niille lainmuutoksesta aiheuttamat lisäkustannukset tulee korvata suoraan – aivan kuten hallitusohjelmassa on luvattu.

Kustos ry vaatii, että hallitus huomioi hankintalain aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti syyskuun budjettiriihessä kunnille sekä hyvinvointialueille. Usealle vuodelle jakautuvat muutoskustannukset ja lain aiheuttamien hajautettujen hankintaprosessien tuoma pysyvä menotason nousu vaativat vähintään lain siirtymäajaksi 500–800 miljoonan vuotuista lisäpanostusta kunnille ja hyvinvointialueille.