Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin
29.8.2025 08:45:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.

Yleisesti tiedetään, että fyysinen työ sisältää enemmän aktiivisuutta kuin toimistotyö. Työpaikoilla tehdyn työn rinnalle on kirinyt etätyö, jonka vaikutuksista työpäivän fyysisen aktiivisuuden määrään tiedetään vielä verrattain vähän. Turun yliopistossa tutkittiin näiden eri työmuotojen yhteyksiä työpäivän fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon.
Tutkimusaineisto kerättiin sydänterveyden edistämiseen keskittyvän STRIP-tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä, jotka pitivät fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mittaavaa liikemittaria ympäri vuorokauden ranteessaan yhden työviikon ajan. Raportoidun ammattinimikkeen ja päivittäisen työntekopaikan perusteella tunnistettiin fyysisen työn, vain toimistossa tehdyn työn, hybridityön (jossa työtä tehdään sekä toimistolla että etänä) ja etätyön tekijät.
Tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen työn tekijöillä aktiivisuutta kertyy eniten, kun taas hybridi- ja etätyöntekijöillä vähiten. Erot nähtiin nimenomaan työajalla, mutta ei vapaa-ajalla. Keskimäärin hybridi- ja etätyöntekijät kerryttivät paikallaanoloa työaikanaan jopa 5,6 tuntia, toimistossa työskentelevät 4,8 tuntia ja fyysisen työn tekijät vain 3,7 tuntia.
– Etätyö on tullut suosituksi työmuodoksi, mutta tutkimuksemme mukaan se näyttäisi kerryttävän paikallaanoloa jopa 1-2 tuntia enemmän kuin työpaikoilla tehty työ. Tämä on huolestuttava löydös, sillä toimistotyön tiedetään jo ennestään olevan hyvin passiivista, kertoo erikoistutkija Tuija Leskinen Turun yliopistosta.
Muista tauottaa työtäsi
Tutkimuksessa vertailtiin myös hybridityöntekijöiden toimisto- ja etätyöpäivien fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa. Näissäkin tuloksissa etätyö kerrytti puoli tuntia enemmän paikallaanoloa kuin toimistotyö. Etätyöpäivänä muun muassa työmatkaliikkuminen jää pois ja työnaikaiset aktiiviset siirtymiset saattavat lyhentyä. Toimistoille kohdistetut toimet istumisen vähentämiseksi, kuten sähkötyöpöydät, eivät nekään vielä ulotu etätyöhön. Lisäksi etäpalaverit usein venyvät ja ketjuuntuvat. Nämä kaikki saattavat huomaamatta lisätä paikallaanoloaikaa.
– Nyt kesälomien jälkeen onkin oivallinen hetki uusien työtapojen muodostamiselle tai niiden päivittämiselle. Etenkin etätyössä tauot istumisesta saattavat jäädä liian lyhyiksi. Liikkeen lisääminen etätyöhön virkistää ja vetreyttää ja tuo tutkitusti myös terveyshyötyjä, summaa Leskinen.
Tutkimus on osa Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen tutkimusyhteistyötä. Tulokset on julkaistu Occupational & Environmental Medicine -lehdessä 25.6.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija LeskinenErikoistutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 50 408 9611tuija.leskinen@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/tuija-leskinenMediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+358 50 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Immuunivastetta säätelevä proteiini voi myös auttaa leukemiasoluja selviytymään luuytimessä26.5.2026 09:17:45 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten akuutin myelooisen leukemian ja myelodysplastisten oireyhtymien solut säilyvät luuytimen suojaavassa ympäristössä. Tutkimuksessa havaittiin, että Clever-1-proteiinia esiintyy puolustussolujen lisäksi myös osassa leukemiasoluja. Löydös avaa uuden näkökulman siihen, miten leukemiasolut voivat hyödyntää immuunijärjestelmän säätelyä, solunsisäistä kuljetusta ja aineenvaihduntaa selviytyäkseen.
Tutkimus paljasti uutta tietoa 1500–1600-lukujen taitteessa eläneestä “Kitkan noidasta”26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tuore tutkimus haastaa aiempia tulkintoja Kuusamon Kitkajärveltä 1970-luvulla löydetystä vainajasta. DNA- ja isotooppianalyysien perusteella saamelaiseen kulttuuriperintöön liitetyllä yksilöllä oli geneettinen yhteys nykysaamelaisiin ja hän vietti osan elämästään Suomen ulkopuolella.
Liedon Säästöpankkisäätiö, Varsinais-Suomen Osuuspankki, LähiTapiola Varsinais-Suomi, TOP-Säätiö ja Oy Lunden Ab lahjoittavat Turun yliopistolle 600 000 euroa liiketoimintasääntelyn professuuriin25.5.2026 13:00:08 EEST | Tiedote
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan perustettava lahjoitusprofessuuri vahvistaa tiedekunnan EU:n liiketoimintasääntelyn korkeatasoista tutkimusosaamisen keskittymää merkittävällä tavalla.
Tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa säännellään monin tavoin, mutta työnhakijan suoja on puutteellinen25.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
EU-lainsäädäntö rajoittaa algoritmisten rekrytointijärjestelmien käyttöä, mutta työnhakijoiden suojassa on puutteita, paljastaa tuore väitöstutkimus. Järjestelmien toimintaa voi olla hankala arvioida, ja niitä koskeva EU-lainsäädäntö on hajanaista ja tulkinnanvaraista. Siksi työnantajien on vaikea varmistaa toimintansa lainmukaisuus ja työnhakijoiden on vaikea valvoa oikeuksiensa toteutumista.
Aivotulehdus on epätodennäköinen syy pitkittyneisiin koronaoireisiin22.5.2026 10:47:16 EEST | Tiedote
Uusi aivokuvantamistutkimus ei löytänyt pitkittyneistä koronataudin oireista kärsivien potilaiden aivoista laaja-alaista aivotulehdusta. Sen sijaan voimakkaimmat long covid-oireet olivat yhteydessä lisääntyneeseen aktivaatioon alueilla, jotka liittyvät mielialaan ja tunteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme