Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi
- Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä.
- Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina.
- Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen.
- Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia.
- Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.

Suomalainen finanssiala on tehnyt oman luontositoumuksensa, jonka myötä Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Ensimmäisen kyselyn tulosten perusteella luontokato on tunnistettu yhtiöissä, sillä 93 prosenttia organisaatioista kertoo tunnistaneensa luontoon liittyviä riippuvaisuuksia ja riskejä toiminnassaan.
”Yhtiöt ovat hyvin eri vaiheissa luontomatkallaan. Jotkut ovat tunnistaneet ja huomioineet luontokadon omassa toiminnassaan jo pidempään, jotkut ovat vasta hiljan alkaneet pohtia tarkemmin luontokadon ja liiketoimintansa välistä suhdetta. On arvokasta, että vastauksissa näkyvät molemmat ääripäät ja kaikki siltä väliltä”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Pirita Ruokonen.
Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa niin sijoittajina, yritysten kasvun rahoittajina kuin riskien vakuuttajinakin.
Yhtiöiden keinovalikoima on laaja. Ne voivat muun muassa käydä aktiivista vuoropuhelua sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa ja ohjeistaa asiakkaitaan, toimittajiaan tai kumppaneitaan huomioimaan luontonäkökulmat.
Sijoittajina finanssiyhtiöt voivat myös tarvittaessa vaikuttaa sellaisten yritysten päätöksentekoon, joista ne omistavat merkittävän osan. Kyselyn perusteella 88 prosenttia yhtiöistä pyrkiikin vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen joko sijoitus-, rahoitus- tai vakuutustoiminnalla.
Eräs sijoitustoimintaa harjoittava jäsenyhtiö kertoo toimistaan muun muassa näin: ”Kannustamme sijoituskohteitamme riskienhallintaan ja linjauksiin koskien luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Olemme yhteydessä riskitoimialojen yrityksiin ja kannustamme niitä raportoimaan läpinäkyvästi oman toimintansa luontokadon vaikutuksista ja riskeistä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on osa normirikkomusseurantaamme.”
”Finanssialan yhtiöillä on merkittävä mahdollisuus vauhdittaa muutosta kohti taloutta, jossa luontovaikutukset huomioidaan systemaattisesti osana liiketoimintaa. Kun finanssiyhtiöiden sijoitus-, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa huomioidaan luonnon monimuotoisuus, vaikutus ei rajoitu vain yhteen yhtiöön, vaan heijastuu koko arvoketjuun: asiakkaisiin, kumppaneihin ja yrityksiin, joihin pääomia ohjataan. Näin voidaan kirittää myös muita toimijoita.”,” Ruokonen toteaa.
Kyselystä hyviä tuloksia, mutta konkreettisia toimia tarvitaan lisää
Luontoyhteydet on tunnistettu valtaosassa vastaajaorganisaatioita, mutta luontovaikutusten- tai riippuvuuksien huomioiminen ei välttämättä ole vielä vakiintunut osaksi prosesseja. Hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta, strategia tai muuta vastaavaa ohjeistusta. Luontoon liittyviä tavoitteita on yhtiön strategiassa puolestaan vain 37 prosentilla vastaajista.
”Myönteistä on, että yhtiöt ovat tunnistaneet luonnon merkityksen liiketoiminnalleen. Seuraava luonnollinen askel on asettaa konkreettisia luontoon liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita, joita kohti yhtiöt voivat lähteä kulkemaan”, Ruokonen tähdentää.
Finanssialan luontositoumuksen tavoitteena on kertoa pidemmällä aikaperspektiivillä, kuinka yhtiöiden toimet luonnon huomioimiseksi edistyvät viiden tarkasteluvuoden aikana. Nyt julkistettiin ensimmäiset tulokset, ja viimeinen mittausvuosi on vuonna 2028.
”Olen iloinen ja ylpeä, että jäsenyhtiömme lähtivät rohkeasti mukaan avaamaan, miten ne huomioivat luonnon monimuotoisuuden omassa toiminnassaan. Nyt on ensimmäisen vuoden toimet raportoitu, ja tästä on hyvä lähteä katsomaan, miten ne kehittyvät seurantavuosien aikana."
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirita RuokonenYhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö
Puh:+358 20 793 4216pirita.ruokonen@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteyspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme