Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen: Hallitus hautaa kotimaisen rakentamisen

Lehtitietojen mukaan leikkaus tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa.

– On selvää, että tämä päätös – joka toivottavasti lopulta haudataan ensi viikon budjettiriihessä – lisää entisestään jo nyt kriittistä rakentajien työttömyyttä. Jos vielä hetki sitten eläteltiin toiveita rakentamisen alkavasta elpymisestä vuoden 2026 jälkipuoliskolla, voidaan toiveet nyt unohtaa. Tämä puolestaan johtanee yhä useampien ammattirakentajien poistumiseen alalta sekä lisääntyviin rakennusyritysten konkursseihin, Palonen arvioi.

Rakentaminen on Suomessa ennätyksellisen syvässä taantumassa. Vuosina 2023 ja 2024 aloitettiin vain 18 000 asunnon rakentaminen ja kuluvanakin vuonna jäädään alle 20 000:n. Mm. VTT on arvioinut, että kestävä rakentamisen taso on 31 000–35 000 asuntoa vuodessa. Useiden vuosien aikana kertynyt tuotantovaje on paha este mm. palvelusektorin kasvulle, kun kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla.

Tuettu asuntotuotanto on ollut Orpon-Purran hallituksen erityinen silmätikku alusta alkaen. Hallituksen päätöksillä lakkautettiin Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA ja Valtion asuntorahaston varat siirretään osaksi budjettia. Omassa lausunnossaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tyrmää hallituksen hankkeen ongelmallisena perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Sakslinin mukaan hallitus ei ole esittänyt, kuinka perustuslaissa turvattu oikeus asumiseen toteutetaan, kun väline kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen poistuu.

– Vaikuttaa siltä, että hallituksessa ei välitetä pienituloisten asumisen turvaamisesta tuon taivaallista, eikä tunneta edes perustuslain asettamia velvoitteita, puheenjohtaja Palonen sanoo.

– Näiden murhaavien leikkausten sijasta olisi tarvittu rakentamisen elvytystä, esimerkiksi määräaikaisella investointiavustuksella taloyhtiöille, kuten alan yritysten etujärjestö Rakennusteollisuus RT on esittänyt. Myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurhisen esiin nostama ns. välimallin eli lyhyen aikajänteen korkotuki olisi harkitsemisen arvoinen työkalu, Palonen arvioi.