Vuosikokous kannusti Lähetysseuraa rohkeaan yhteistyöhön kirkossa ja kansalaisyhteiskunnassa

“Uskomme Jeesukseen ei ole sidottu vain omaan kulttuuriimme tai yhteisöömme – meillä on yhteys ympäri maailmaa. Emme siksi voi koskaan olla käpertyneitä vain omaan kansakuntaamme tai omiin tarpeisiimme. Meillä ei voi näistä syistä olla ‘meitä’ ja ‘muita’, vaan kaikkia yhdenvertaisia Jumalan luomia Hänelle rakkaita ihmisiä”, sanoi toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa.

Viime vuoden työtä esitellessään Parhiala kertoi, että Lähetysseuran työ tavoitti lähes 3 miljoonaa ihmistä. Heistä 430 000 hyötyi työstä suoraan. Työn tekemiseen osallistui yhteensä 972 ihmistä Suomessa ja maailmalla.

Taloudellisesti Lähetysseuran vuosi sujui taloutta sopeuttaen ja vuoden 2023 muutosneuvotteluiden lopputulemia toimeenpannen.

Tulos vuodelta 2024 oli noin miljoona euroa ylijäämäinen, kun se vuonna 2023 oli 68 000 euroa tappiollinen.

“Toiminta on sopeutettu sille tasolle, jonka taloutemme sallii”, kommentoi talous- ja hallintojohtaja Jaana Seppänen.

Järjestön tulot olivat yhteensä 27,2 miljoonaa euroa ja menot 26,1 miljoonaa euroa. Tuloista 8,3 miljoonaa euroa tuli seurakunnilta ja 6,3 miljoonaa euroa ulkoministeriöltä.

Kansainvälisen työn menoista 47 prosenttia suunnattiin kirkolliseen työhön ja 39 prosenttia kehitysyhteistyöhön.

Henkilöstökulut vähenivät 1,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Sijoituksia ei jouduttu käyttämään toiminnan pyörittämiseen lainkaan toisin kuin edellisinä, tappiollisina vuosina.

Hallitus valittiin poikkeuksellisen yksimielisesti

Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pentti Aspila Espoon hiippakunnasta, Juha Nivala Oulun hiippakunnasta, Sakari Vanhanen Tampereen hiippakunnasta ja Mika Vähäkangas Helsingin hiippakunnasta. Historiallisesti hallituksen jäsenistä ei tarvittu lainkaan äänestystä, vaan vaalitoimikunnan ehdotus meni läpi muuttumattomana. Viimeksi tällainen tapahtui hallitusedustajien muistikuvien mukaan vuonna 2013.

Hallituksessa jatkavat Leena Kairavuo, Pia Kummel-Myrskog, Ami Lainela, Aleksi Murtojärvi, Mari Parkkinen, Terttu Pohjolainen, Sampo Untamala ja Tiina Wiberg.

Vuosikokouksessa tehtiin sääntömuutos, jossa seuran tehtäviin lisättiin humanitaariset hankkeet. Nyt lisäyksen kanssa säännöissä lukee, että Lähetysseura “tekee julistus-, kasvatus-, diakonia- ja vaikuttamistyötä sekä toteuttaa kehitys-, avustus-, ja humanitaarisia hankkeita”.

Lisäyksen perusteena on päivittää Lähetysseuran säännöt sellaisiksi, jotka vastaavat maailman tilanteeseen ja kuvaavat nykyistä työtä paremmin. Lähetysseura on tehnyt humanitaarista työtä koko olemassaolonsa ajan.

Useat kokousedustajat kannustivat puheenvuoroissaan Lähetysseuraa tekemään vielä nykyistäkin enemmän yhteistä vaikuttamistyötä kirkon ja muiden järjestöjen kanssa. Toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala piti toiveita perusteltuina.

“On välttämätöntä olla ennakkoluuloton ja aktiivinen yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Uskon, että näissä oloissa vain yhteistyötä tekemällä voidaan turvata vaikuttavan työn ydin”, Parhiala sanoi.

Helsingin Katajanokalla pidettyyn kokoukseen osallistui 266 vuosikokousedustajaa, joista 232 oli seurakunnista ja 11 jäsenjärjestöistä. Henkilöjäseniä oli mukana 23.