Auringosta lähtöisin olevat huippunopeat elektronit auttavat ymmärtämään avaruussäätä
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat tunnistivat kahdenlaisia Auringosta lähtöisin olevia korkeaenergisiä elektroneja. Havainto auttaa ymmärtämään avaruussäätä, jonka tarkka ennustaminen parantaa avaruusalusten turvallisuutta.

Kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijaryhmä tarkasteli Solar Orbiter -avaruusluotaimen avulla Auringon korkeaenergisiä elektroneja. Tutkijoiden tavoitteena oli paikantaa, ovatko elektronit todella lähtöisin Auringosta ja mitä Auringossa tapahtuu, kun se syöksee elektroneja avaruuteen.
– Löysimme kaksi erilaista elektronien ryhmää, jotka molemmat olivat lähtöisin Auringosta. Toiset elektronit lähtevät liikkeelle Auringon pinnan pieniltä alueilta syntyvien voimakkaiden purkausten seurauksena. Toiset taas liittyvät suuriin kuuman kaasun purkauksiin Auringon ilmakehässä, kertoo tutkimuksessa mukana ollut akatemiatutkija Nina Dresing Turun yliopistosta.
Solar Orbiter -avaruusluotaimen avulla tutkijat pystyivät mittaamaan suuren määrän näitä tapahtumia, joissa elektroneja purkautui Auringosta. He kykenivät myös tarkkailemaan Aurinkoa lähempää ja selvittämään, kuinka elektronit kiihtyvät ja poistuvat Auringon pinnalta.
Tutkijat havaitsivat elektronitapahtumia eri etäisyyksillä Auringosta. Tämä antoi heille mahdollisuuden tutkia, miten elektronit käyttäytyvät kulkiessaan aurinkokunnan läpi.
– Havainnoillamme on suuri merkitys avaruussään ymmärtämisessä. Avaruusalusten turvallisuuden kannalta on välttämätöntä saada avaruussäästä tarkkoja ennusteita. Kahdesta aurinkoperäisten elektronien tyypistä Auringon ilmakehässä tapahtuviin purkauksiin liittyvä on olennaisempi avaruussään ennustamisen kannalta, sillä siihen liittyy enemmän korkeaenergisiä hiukkasia ja siten suurempi vaara. Siksi on erittäin tärkeää pystyä erottamaan nämä kaksi erilaista elektronityyppiä toisistaan, Dresing sanoo.
Tutkijoiden mukaan tieto parantaa ymmärrystämme Auringosta peräisin olevista korkeaenergisistä hiukkasista, jotka voivat uhata sekä astronautteja että satelliitteja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina DresingakatemiatutkijaTurun yliopisto
(yhteydenotot englanniksi)
Kuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopisto avasi lukuvuoden 2025–20262.9.2025 16:16:44 EEST | Tiedote
Turun yliopiston lukuvuoden 2025–2025 avajaisjuhlaa vietettiin yliopiston päärakennuksessa 2.9.2025. Juhlassa kuultiin rehtori Marjo Kaartisen avajaispuhe, jossa hän nosti esiin yliopistoyhteisöä alkavana lukuvuonna eteenpäin ohjaavia teemoja. Avajaispäivänä jaettiin myös vuoden opettajan ja ohjaajan tunnustukset sekä väitöskirjapalkinnot.
Väitös: Hallitusohjelmien hankkeet terveellisten elämäntapojen edistämiseksi jäävät usein vaikutuksiltaan hajanaisiksi1.9.2025 09:23:45 EEST | Tiedote
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii enemmän kuin hankkeita ja hallituskausia. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan lyhyet hankejaksot ja hallituskauteen sidottu terveyspolitiikka eivät riitä juurruttamaan muutoksia arjen rakenteisiin. Jotta kehittämistyö todella vaikuttaisi, tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, suoraa tukea organisaatioille ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin29.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.
Tutkijat selvittivät molekyylibiologian pitkäaikaisen mysteerin: Solut mittaavat RNA-häntien pituuden molekyylikellon avulla28.8.2025 13:54:22 EEST | Tiedote
Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on ratkaissut, miten solut mittaavat lähetti-RNA:n (mRNA) nanometrien kokoisten häntien pituuden. Sen sijaan, että solut mittaisivat häntien kokoa, ne ajoittavat niiden kasvun sekuntikellon tarkkuudella. Tutkijoiden ”kineettiseksi viivaimeksi” nimeämä mekanismi tarjoaa soluille täsmällisen tavan ohjata elintärkeitä biokemiallisia prosesseja, kuten geenien ilmentymistä.
Vahvasti allergeenisen tuoksukin siitepölyä odotetaan Suomeen perjantaista lähtien28.8.2025 11:50:30 EEST | Tiedote
Pujon sukuinen, hyvin allergeenista siitepölyä tuottava tuoksukki kukkii parhaillaan Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Sen siitepölyä odotetaan kulkeutuvan Suomen etelä- ja keskiosiin perjantaista alkaen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme