Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Laboren tuore tutkimus valottaa tutkijakoulutuksen yhteyttä yksilöiden ja yritysten taloudelliseen menestykseen Suomessa. Laajoihin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvien tulosten mukaan tutkijakoulutettujen vuotuiset palkkatulot ovat viime vuosina olleet keskimäärin yli 5 000 euroa korkeammat verrattuna samalta alalta valmistuneisiin ja taustaominaisuuksiltaan samankaltaisiin maistereihin. Tohtoreilla ei kuitenkaan ole enää samanlaista erityisasemaa työmarkkinoilla kuin aiemmin.
– Vielä 2000-luvun alussa tohtorien työmarkkinat näyttäytyivät ylikireinä, mutta sittemmin tohtorit ovat lähentyneet selvästi muita korkeakoulutettuja niin työttömyyden kuin palkkakehityksenkin osalta, sanoo Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.
Tarkastelujen perusteella viilentyneet työmarkkinat ovat näkyneet myös vastavalmistuneiden tohtorien palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräisestä palkkakehityksestä 2010-luvulla.
Tulosten valossa yliopistojen käynnissä olevaan tohtorikoulutuspilottiin, jonka tavoitteena on kouluttaa tuhat uutta tohtoria vuoteen 2027 mennessä, sisältyy ilmeisiä riskejä.
– Jos uudet tohtorit valmistuvat heikossa suhdannetilanteessa, tutkijoista voi olla yhtäkkiä runsaasti ylitarjontaa työmarkkinoilla, Suhonen huomauttaa.
Toisaalta, mikäli työmarkkinat vetävät hyvin, uusilla tutkijakoulutetuilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia Suomen talouskasvuun tuottavuuskehityksen kautta.
Tutkimuksessa tällaisista hyödyistä saatiin viitteitä tarkastelemalla rekisteriaineistoilla suomalaisyritysten suoriutumista. Tulosten mukaan pienet lisäykset tutkijakoulutettujen osuudessa yritysten henkilökunnasta ovat yhteydessä isohkoihin keskimääräisiin parannuksiin niiden keskipalkoissa ja tuottavuudessa.
Lisääntyvä yhteistyö korkeakoulujen kanssa on yksi mahdollinen tapa, jolla yritykset hyötyvät tohtorien palkkaamisesta. Tutkimuksessa havaittiinkin, että erityisesti kaupallisilta tai teknillisiltä aloilta tohtoriksi väitelleiden työntekijöiden osuuden kasvu on positiivisessa yhteydessä yritysten todennäköisyyteen tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Tutkimuksen toteuttivat erikoistutkija Lauro Carnicelli ja tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta. Tutkimusta rahoittivat KAUTE-säätiö, Tekniikan akateemiset TEK ja Suomen Ekonomit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLauro Carnicellierikoistutkijatyömarkkinat
Puh:040 940 2694lauro.carnicelli@labore.filauroc.gitlab.io/home/Liitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme