Muinais-DNA-tutkimus valottaa slaavien alkuperää ja vaikutusta Euroopan geenipooliin
Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin satoja keskiajalta peräisin olevia muinais-DNA-näytteitä eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksessa tehdyt geneettiset analyysit paljastavat laajamittaisia muuttoliikkeitä, alueellista monimuotoisuutta ja uusia näkemyksiä varhaiskeskiaikaisista yhteisöistä.
Slaavien muuttoliikkeet ovat Euroopan historian merkittävimpiä mutta huonoiten tunnettuja tapahtumia. Slaaveiksi kutsutut väestöryhmät, jotka asuttivat keskiajalla alueita Baltiasta Balkanille ja Elbe-joelta Volgalle, ilmestyvät kirjallisiin lähteisiin 500-luvulla jaa. Näiden kansojen alkuperä on kuitenkin säilynyt yhtenä keskiajan suurimmista mysteereistä, sillä slaavit jättivät jälkeensä vain vähän materiaalia arkeologeille - polttohautauksia, yksinkertaisia rakennuksia ja koristelematonta keramiikkaa. He alkoivat myös tallentaa omaa kirjallista historiaansa vasta vuosisatoja myöhemmin, minkä vuoksi muiden kansojen historiankirjoittajien kuvaukset “slaaveista” ovat usein kiistanalaisia.
Historiantutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, missä määrin slaaveihin liitetyn materiaalisen kulttuurin ja slaavilaisten kielten leviäminen olivat seurausta ihmisten muuttoliikkeestä, ja missä määrin kielen- ja kulttuurinvaihdosta.
Evolutiivisen antropologian Max Planck -instituutin johtamassa tutkimushankkeessa poraudutaan ensimmäistä kertaa laajamittaisesti näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa on mukana myös Turun yliopiston tutkijoita SUMRAGEN-hankkeesta.
Tutkimuksessa analysoidut 550 muinaista yksilöä paljastavat, että slaavilaistuminen oli ennen kaikkea seurausta ihmisten muuttoliikkeestä. Tutkimuksen perusteella slaaveille tyypillinen geneettinen profiili on lähtöisin alueelta, joka kattaa nykyisen eteläisen Valko-Venäjän ja Ukrainan pohjoisosat. Se levisi 500-luvulta jaa. alkaen laajalle alueelle Keski- ja Itä-Eurooppaan.
– Geneettiset tuloksemme tarjoavat ensimmäiset konkreettiset vihjeet slaavilaisten esi-isien syntyperästä ja ne viittavat todennäköiseen alkuperään jossain Dnestr- ja Don-jokien välissä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Joscha Gretzinger, geneetikko Max Planckin evolutiivisen antropologian instituutista.
– Tämä geneettinen profiili on yhä nähtävissä monissa nykyisissä väestöissä, joista monet puhuvat slaavilaisia kieliä, erityisen vahvana esimerkiksi sorbeissa, jotka muodostavat kielivähemmistön Itä-Saksassa, lisää tutkimuksessa mukana ollut professori Päivi Onkamo Turun yliopistosta.
Tutkimuksen mukaan Itä-Saksassa ja Puolassa aiempi geeniperimä korvautui 600-800-luvuilla lähes kokonaan slaaveille tyypillisellä perimällä. Geneettisen aineiston perusteella slaavit eivät kuitenkaan saapuneet sotaisasti, vaan muuttoliikkeisiin osallistui kokonaisia yhteisöjä, jotka rakentuivat perhesiteiden varaan.
Tutkimusryhmän mukaan muuttoliikkeisiin ja uusien yhteisöjen rakentamiseen osallistuivat yhtä lailla miehet ja naiset, luultavasti kokonaiset perheet. Muuttajien yhteisöt olivat myös joustavia, sillä aineiston perusteella niiden rakenne ja suhde paikalliseen väestöön ja varhaisempaan kulttuuriin vaihteli alueittain. Muun muassa Itä-Saksassa slaavit asettuivat alueille, jotka olivat tyhjenneet aiempien asukkaiden muutettua muualle kansainvaellusten aikana.
Pohjois-Balkanin alueella geneettinen jatkuvuus aiemmilta vuosisadoilta oli vahvempaa kuin Keski-Euroopassa. Vaikka myös Balkanin alueelta tutkituissa muinais-DNA-näytteissä havaittiin slaaveille tyypillisen itäeurooppalaisen perimän lisääntyminen 600-luvulta jaa. alkaen, slaavit myös sekoittuivat alueen varhaisemman väestön kanssa muodostaen uusia, geneettisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisia yhteisöjä. Tämä monimuotoisuus näkyy yhä Balkanin nykyisessä väestössä.
– Myös nykyisen Keski-Venäjän alueella itäeurooppalaista perimää kantava väestö asettui rinnakkain alueen varhaisemman, muun muassa uralilaisia kieliä puhuneen väestön kanssa, ja väestöt sekoittuivat pikkuhiljaa kielenvaihdoksen myötä, kertoo Sanni Peltola, joka on tutkinut aihetta osana väitöskirjaansa.
Slaavien liikkeiden myötä levinneet geenit ja kielet ovat muokanneet merkittävästi Euroopan geneettistä ja kielellistä maisemaa huolimatta siitä, että alkuperäisistä muuttajista on arkeologiseen aineistoon ja historiankirjoihin jäänyt vain vähän jälkiä.
– Leviämisen vaikutus on nähty jo aiemmissa, nykyväestöistä tehdyissä tutkimuksissa, mutta tässä uudessa tutkimuksessa leviämisprosessia päästiin ensi kertaa tutkimaan tässä mittakaavassa suoraan muinaisnäytteistä, toteaa tutkimuksessa mukana ollut apulaisprofessori Elina Salmela Turun yliopistosta.
Laajuudessaan uusi tutkimus valottaa myös syitä slaavien menestykselle: slaavit eivät saapuneet valloittajina tai edustaneet eliittiä, vaan asuttivat uusia alueita joustavasti ja pragmaattisesti.
– Yhteisöjen sopeutumiskyky, yksinkertainen toimeentulo sekä kyky yhdistää uusia ja vanhoja perinteitä tekivät niistä elinvoimaisia myös epävakaina aikoina, Onkamo toteaa.
Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä syyskuussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Päivi Onkamo, fysiologia ja genetiikka, Turun yliopisto, paivi.onkamo@utu.fi, 040-5789189
Arkeogenomiikan apulaisprofessori Elina Salmela, Turun yliopisto, elina.salmela@utu.fi
Väitöskirjatutkija Sanni Peltola, fysiologia ja genetiikka, sanni.peltola@utu.fi
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Silakkatuotteiden kiinnostusta lisättiin tuoreessa tutkimuksessa ottamalla vaikutteita kansainvälisistä ruokakulttuureista3.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kalatuotteiden tutut piirteet lisäävät niiden lähestyttävyyttä ja miellyttävyyttä, mutta kiinnostavuutta voidaan lisätä ottamalla inspiraatiota kansainvälisistä ruokakulttuureista ja liittämällä ne ruokakulttuureiden tarinoihin ja kontekstiin, todettiin Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen tutkimuksessa, jossa testattiin silakkatuotteiden kiinnostavuuden lisäämistä.
Turun yliopisto avasi lukuvuoden 2025–20262.9.2025 16:16:44 EEST | Tiedote
Turun yliopiston lukuvuoden 2025–2025 avajaisjuhlaa vietettiin yliopiston päärakennuksessa 2.9.2025. Juhlassa kuultiin rehtori Marjo Kaartisen avajaispuhe, jossa hän nosti esiin yliopistoyhteisöä alkavana lukuvuonna eteenpäin ohjaavia teemoja. Avajaispäivänä jaettiin myös vuoden opettajan ja ohjaajan tunnustukset sekä väitöskirjapalkinnot.
Auringosta lähtöisin olevat huippunopeat elektronit auttavat ymmärtämään avaruussäätä2.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat tunnistivat kahdenlaisia Auringosta lähtöisin olevia korkeaenergisiä elektroneja. Havainto auttaa ymmärtämään avaruussäätä, jonka tarkka ennustaminen parantaa avaruusalusten turvallisuutta.
Väitös: Hallitusohjelmien hankkeet terveellisten elämäntapojen edistämiseksi jäävät usein vaikutuksiltaan hajanaisiksi1.9.2025 09:23:45 EEST | Tiedote
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii enemmän kuin hankkeita ja hallituskausia. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan lyhyet hankejaksot ja hallituskauteen sidottu terveyspolitiikka eivät riitä juurruttamaan muutoksia arjen rakenteisiin. Jotta kehittämistyö todella vaikuttaisi, tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, suoraa tukea organisaatioille ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin29.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme