Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden Asumisyksikkö Kilpolan toiminta päättyy – lapsille ja aikuisille tarjottu tuki on ollut merkittävä

Yli kahdenkymmenen vuoden aikana Asumisyksikkö Kilpolassa saivat tukea sadat perheet. Asumisyksikkö on toiminut lähisuhdeväkivallan kokijoiden jatkopolkuna turvakodista kohti itsenäisempää asumista. Kilpolassa asuminen on lisännyt lasten turvallisuuden tunnetta ja vakauttanut perheen arkea.

”Kilpolassa olemme nähneet, miten tärkeää on, että lapsi saa elää väkivallasta vapaassa ympäristössä ja arjessa on rinnalla kulkeva aikuinen. Muutaman kuukaudenkin turvallinen asuminen voi kääntää lapsen elämän suunnan”, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund. Toiminta loppuu, koska se on ollut pitkää taloudellisesti tappiollista. Tilapäisen asumisen palvelu jatkuu toisenlaisena Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan valitsemien uusien palveluntuottajien toteuttamana. Kilpolassa on ollut yhteensä 18 asuntoa.

Asumisyksikkö on auttanut turvakotijakson jälkeen

Turvakodissa vastataan asiakkaan akuuttiin hätään, jonka jälkeen osa heistä palaa takaisin kotiinsa tai uuteen asuntoon, mutta osa on tarvinnut tuetun asumisen palveluita. Pääkaupungin turvakoti ry:n Asumisyksikkö Kilpola on tarjonnut tähän toimivan ratkaisun. Lasten hyvinvointi on ollut toiminnan keskiössä – jokaiselle lapselle on nimetty oma työntekijä, joka on kulkenut rinnalla muutoksen ja toipumisen matkalla. Pääkaupungin turvakoti ry:n kokemuksen mukaan palvelulle on ollut jatkuvaa kysyntää. “Turvakotijakson aikana arvioidaan huolellisesti, mikä on jatkon kannalta turvallisin ja asiakkaan tarpeisiin parhaiten vastaavavaihtoehto. Turvakotijakson jälkeinen aika on kriittinen ja määrittää väkivallasta toipumisen etenemistä, Grönlund sanoo. Tuettu asuminen on ollut tehokas tapa auttaa sekä aikuisia että lapsia väkivallan jälkeisessä elämässä.

Apua hakevien määrä on kasvanut

Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) mukaan lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluihin hakeutui viime vuonna yli 12 700 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Määrä on tällä hetkellä niin suuri, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua.

Pääkaupungin turvakoti ry:llä on kolme turvakotia. Apua saa vuosittain noin 1400 henkilöä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että turvakodit ovat suurimman osaa ajasta täynnä. "Esimerkiksi Turvakoti Pellaksessa on seitsemän perhepaikkaa. Espoon kokoisessa

kaupungissa ei riitä ja olemmekin etsimässä turvakodille uusia tiloja, jotta asiakaspaikkojen lisääminen onnistuisi. Apua tarvitsevia joudutaan ajoittain ohjaamaan toisiin turvakoteihin. Tänä vuonna ollaan ennätysluvuissa. Jo tähän mennessä on jouduttu ohjaamaan yhtä paljon aikuisia ja heidän mukanaan tulleita lapsia muihin turvakoteihin kuin viime vuonna yhteensä”, Grönlund sanoo.

Pääkaupungin turvakoti ry jatkaa auttamista

Vaikka Asumisyksikkö Kilpolan ovet sulkeutuivat, Pääkaupungin turvakoti ry jatkaa edelleen lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja auttamistyötä kolmessa turvakodissaan, väkivaltatyön avopalveluissa sekä väkivaltatyöhön liittyvissä hankkeissaan.

Yhdistys muistuttaa, että väkivaltaa kokeneiden ja sitä tehneiden auttaminen on yhteiskunnallisesti välttämätöntä ja edellyttää riittäviä resursseja. “Me jatkamme työtä sen eteen, että jokainen, jonka elämässä on lähisuhdeväkivaltaa, saa tarvitsemaansa apua”, sanoo Grönlund.