Koulutusleikkaukset ovat investointi osaamattomuuteen

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry nosti korkeakoulujen rahoituksen esille keväällä 2025 kannanotossaan Rahoituksen pitää turvata tulevaisuutta, ei tilastoja. Tämän jälkeen kevään puoliväliriihen päätökset ovat lisänneet huolta korkeakoulutuksen tulevaisuudesta ja opettajankoulutuksen tilan heikkenemisestä entisestään. Samaan aikaan kun hallitus tavoittelee koulutustason nostoa ja lisää aloituspaikkoja, se on päättänyt merkittävistä leikkauksista korkeakoulujen perusrahoitukseen.

Hallituksen tavoitteiden ja leikkausten välinen ristiriita heikentää koulutuksen laatua ja korkeakoulujen kykyä vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Leikkaukset ovat lähes 120 miljoonaa euroa vuosien 2026–2028 aikana, joka heikentää korkeakoulun tilaa kokonaisuudessaan. 120 miljoonasta 52,7 miljoonaa leikataan opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnasta ja 65 miljoonaa korkeakoulujen perusrahoituksesta. Yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI on todennut, että leikkaukset rapauttavat vakavasti Suomen kykyä rakentaa koulutukseen ja tutkimukseen perustuvaa kasvua ja hyvinvointia.

Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta lähemmäs 50 prosenttia tämänhetkisestä noin 40 prosentista. Hallitus on ilmoittanut 100 miljoonan euron kertaluontoisesta rahoituksesta aloituspaikkojen lisäämiseksi. Rahoituksen kertaluonteisuus ei kuitenkaan kompensoi perusrahoituksen leikkausta. Aloituspaikkojen lisääminen ei suoraan lisää alojen arvostusta eikä koulutustasoa. Opettajankoulutuksen laadun turvaaminen ei tapahdu aloituspaikkoja lisäämällä.

Opettajankoulutus on keskeinen tekijä tulevaisuuden osaajien kehittämisessä. Laadukas ja ajankohtainen opettajankoulutus varmistaa, että opettajat voivat vastata muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Opettajankoulutuksen kehittäminen edellyttää riittäviä resursseja, jotta koulutus pysyy ajan tasalla ja vastaa opiskelijoiden sekä työelämän odotuksiin. Mikäli opettajankoulutuksessa siirrytään yhä enemmän luento- ja etäopetukseen, vie se opettajien valmiudet ohjata oppijoita monimuotoisissa oppimisympäristöissä.

Uhkakuvana on, että mikäli nyt opettajankoulutuksen aloittaviin opiskelijoihin kohdentuu koulutuksen rahoituksen leikkauksia, tulee se näkymään tulevaisuudessa koko yhteiskunnan osaamistason laskuna.

Korkeakouluissa ollaan kääntymässä kohti rahoitusmallia, jossa määrälliset mittarit, esimerkiksi tutkintomäärät ja aloituspaikkojen kasvattaminen, saavat suhteessa tutkintojen laatuun liian suuren painoarvon. Laadukas koulutus on investointi, minkä tulokset kantavat pitkälle tulevaisuuteen ja näkyvät laajalti yhteiskunnassa. Tarvitsemme laadukkaan opettajankoulutuksen, jotta varmistamme tulevaisuuden osaajat.

SOOL vaatii, että hallitus arvioi uudelleen korkeakoulutuksen rahoituspäätöksensä ja varmistaa, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä saavutettavuus turvataan. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen rahoituspolitiikka on välttämätöntä Suomen osaamisperustan vahvistamiseksi ja kestävän kasvun turvaamiseksi.