Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua

9.9.2025 09:15:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.

Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta.
Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kuva: Midjourney

Bioteknologia-alan on ennustettu kasvavan globaalisti nopeasti seuraavana vuosikymmenenä, jopa 12–14 prosenttia vuosittain Se jää kuitenkin usein muiden toimialojen varjoon, koska sitä ei ole tilastoitu omaksi toimialakseen. Myös Suomessa bioteknologia on kuin salaa noussut merkittäväksi osaksi kansantaloutta.

Tänään julkaistu Etla-tutkimus Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166) selvittää nyt alan kokoa, kansantaloudellista merkitystä sekä yritysten kohtaamia kasvun esteitä.

Tuoreiden tietojen mukaan Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen. Ala työllistää runsaat 19 400 henkilöä. Eniten bioteknologiayrityksiä toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näissä kolmessa maakunnassa toimii yhteensä yli puolet Suomen kaikista bioteknologiayrityksistä.

Modernin bioteknologian alalla erityisen vahvaa kasvuhalukkuutta

Perinteisen bioteknologian rinnalle on viime vuosina noussut myös moderni bioteknologia, joka perustuu molekyylibiologian nopeaan kehitykseen ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi lääketieteen, kemian ja elintarviketeollisuuden parissa. Vuonna 2023 Suomessa toimi 124 modernin bioteknologian yritystä. Ne työllistivät lähes 2 800 ihmistä ja tuottivat 220 miljoonan euron arvonlisän kansantalouteen.

Modernin bioteknologian ala on vielä pieni, mutta sen kasvupotentiaali huomattava. Peräti 76 prosenttia modernin bioteknologia-alan yrityksistä kertoo olevansa erittäin kasvuhakuisia – osuus on selvästi suurempi kuin kaikilla suomalaisyrityksillä keskimäärin. Bioteknologiaa hyödynnetään muidenkin alojen yritysten, kuten esimerkiksi lääkealan yritysten liiketoiminnassa.

Kasvun esteiksi bioteknologia-alan yritykset nimeävät erityisesti lupaprosessit: 58 prosenttia pitää viranomaisten lupaprosesseja merkittävänä hidasteena kasvulle. Myös lähes puolet kokee haasteita myynnissä ja markkinoinnissa, ja kolmasosa mainitsee toimimattomat myynti- ja jakelukanavat. Sen sijaan osaavan työvoiman saatavuutta tai kustannustasoa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.

Rahoituksessa suurin haaste liittyy oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin – lähes puolet modernin bioteknologian yrityksistä on joutunut perumaan investointeja rahoituksen puutteen takia. Myös julkisen rahoituksen saatavuus on koettu ongelmalliseksi. Riskirahoituksen saatavuuden arvioidaan sen sijaan olevan kohtuullisen hyvällä tasolla.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan bioteknologia-alan menestys Suomessa edellyttää ratkaisuja kasvun esteiden purkamiseksi sekä pitkäjänteistä kehitystyötä. Onnistuessaan ala voi tarjota Suomen talouteen merkittävää kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

 

Kulvik, Martti – Pajarinen, Mika – Sarin, Christoffer: Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166)

Liitteet: Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023
Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote

Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye