Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua

Jaa

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.

Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta.
Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kuva: Midjourney

Bioteknologia-alan on ennustettu kasvavan globaalisti nopeasti seuraavana vuosikymmenenä, jopa 12–14 prosenttia vuosittain Se jää kuitenkin usein muiden toimialojen varjoon, koska sitä ei ole tilastoitu omaksi toimialakseen. Myös Suomessa bioteknologia on kuin salaa noussut merkittäväksi osaksi kansantaloutta.

Tänään julkaistu Etla-tutkimus Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166) selvittää nyt alan kokoa, kansantaloudellista merkitystä sekä yritysten kohtaamia kasvun esteitä.

Tuoreiden tietojen mukaan Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen. Ala työllistää runsaat 19 400 henkilöä. Eniten bioteknologiayrityksiä toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näissä kolmessa maakunnassa toimii yhteensä yli puolet Suomen kaikista bioteknologiayrityksistä.

Modernin bioteknologian alalla erityisen vahvaa kasvuhalukkuutta

Perinteisen bioteknologian rinnalle on viime vuosina noussut myös moderni bioteknologia, joka perustuu molekyylibiologian nopeaan kehitykseen ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi lääketieteen, kemian ja elintarviketeollisuuden parissa. Vuonna 2023 Suomessa toimi 124 modernin bioteknologian yritystä. Ne työllistivät lähes 2 800 ihmistä ja tuottivat 220 miljoonan euron arvonlisän kansantalouteen.

Modernin bioteknologian ala on vielä pieni, mutta sen kasvupotentiaali huomattava. Peräti 76 prosenttia modernin bioteknologia-alan yrityksistä kertoo olevansa erittäin kasvuhakuisia – osuus on selvästi suurempi kuin kaikilla suomalaisyrityksillä keskimäärin. Bioteknologiaa hyödynnetään muidenkin alojen yritysten, kuten esimerkiksi lääkealan yritysten liiketoiminnassa.

Kasvun esteiksi bioteknologia-alan yritykset nimeävät erityisesti lupaprosessit: 58 prosenttia pitää viranomaisten lupaprosesseja merkittävänä hidasteena kasvulle. Myös lähes puolet kokee haasteita myynnissä ja markkinoinnissa, ja kolmasosa mainitsee toimimattomat myynti- ja jakelukanavat. Sen sijaan osaavan työvoiman saatavuutta tai kustannustasoa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.

Rahoituksessa suurin haaste liittyy oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin – lähes puolet modernin bioteknologian yrityksistä on joutunut perumaan investointeja rahoituksen puutteen takia. Myös julkisen rahoituksen saatavuus on koettu ongelmalliseksi. Riskirahoituksen saatavuuden arvioidaan sen sijaan olevan kohtuullisen hyvällä tasolla.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan bioteknologia-alan menestys Suomessa edellyttää ratkaisuja kasvun esteiden purkamiseksi sekä pitkäjänteistä kehitystyötä. Onnistuessaan ala voi tarjota Suomen talouteen merkittävää kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

 

Kulvik, Martti – Pajarinen, Mika – Sarin, Christoffer: Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166)

Liitteet: Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023
Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.

Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.

Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote

Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.

Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote

Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.

Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye