Metsästäjäliitto: Ilveskannan arvio tarkentunut – uusi malli nostaa luvut selvästi aiempaa suuremmiksi

Metsästäjäliitto pitää myönteisenä, että Luonnonvarakeskus (Luke) on tarkistanut laskentamallejaan ja julkaissut uuden arvion Suomen ilveskannasta. Uuden mallinnuksen mukaan ilveskannan todennäköisin koko on 3 485 yksilöä ja pentueiden määräksi malli ennustaa jo 659.

Luku on Luken ilmoittama keskikohta arviohaarukasta. Metsästäjien havaintojen mukaan ilveksiä esiintyy maassamme monin paikoin varsin runsaasti. Metsästäjäliitto näkeekin tärkeänä, että ilveksen kannanhoidollinen metsästys käynnistyisi mahdollisimman pian.

Huimaa kasvua lyhyessä ajassa

Ilveskannan arvioitu koko on noussut lyhyessä ajassa huomattavan paljon. Uuden laskentamallin mukaan kanta oli vuonna 2024 arviolta 2 882 yksilöä, mutta vuonna 2025 Luke ennustaa ilveksiä olevan 3 485 yksilöä. Myös pentuemääräarviot kertovat samasta kehityksestä: Uuden ennustemallin mukaan vuonna 2023 pentueita oli 458, vuonna 2024 määrä oli 547 ja kuluvan vuoden ennuste on jo 659 pentuetta. Kasvu on poikkeuksellisen suurta sekä kokonaiskannassa että pentueiden määrässä. Vanhan kanta-arviomallin mukaan Luke arvioi vuosi sitten, että maassamme oli vähintään 2260 ilvestä pentueiden määrän ollessa 410 kappaletta.

On syytä huomata, että uuden menetelmän tuottamat arviot ovat johdonmukaisesti korkeampia kuin aiemman menetelmän tuottamat luvut. Tämä kertoo Luken mukaan mallinnuksen tarkentumisesta ja havainnoista saadun aineiston paremmasta hyödyntämisestä.

Tarve keskustelulle arvioinnin oletuksista

Metsästäjäliitto toivoo lisää keskustelua erityisesti arvioinnissa käytetystä oletuksesta pentueen tarvitsemasta alueesta. Nykyisessä mallissa yhden ilvespentueen reviirin halkaisijaksi on asetettu 20 kilometriä, mutta metsästäjien arkihavainnot esimerkiksi lähekkäisistä pentueista saaduista samanaikaisista riistakamerakuvista viittaavat siihen, että pentueita voi esiintyä paikoin tätä tiheämmässä. Liitto on useasti esittänyt, että pentueiden todellista tiheyttä tulisi selvittää tarkemmin esimerkiksi lumijälkilaskentojen tai riistakamerahavaintojen avulla. Lisäksi ravintotilanne vaikuttaa olennaisesti ilvespentueiden määrään ja kokoon – runsaat saalisresurssit voivat lisätä pentueiden esiintymistiheyttä.

Kiitos metsästäjille havaintoaktiivisuudesta

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä jatkossakin kirjaamaan kaikki suurpetohavainnot ja välittämään ne suurpetoyhdyshenkilöille. Näin saadaan mahdollisimman tarkka kuva suurpetojen määrästä sekä niiden liikkumisesta ja pihakäynneistä. Liitto kiittää metsästäjiä aktiivisesta havainnointityöstä.

Lisätietoa ilveksestä löytyy mm. Jahtimediasta.