Vesi, lämmitys ja jätehuolto tuoneet lisäkustannuksia taloyhtiöille

Kiinteistöliiton vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 3,7 prosenttia edellisvuodesta (vuonna 2024: 4,4 %). Vesikustannus nousi keskimäärin 5,7 prosenttia, kaukolämmön 4,4 prosenttia, jätehuollon 3,3 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 1,3 prosenttia ja tontin kiinteistövero 0,2 prosenttia. Sen sijaan sähkön vertailukustannus laski 1,2 prosenttia, edellisvuoden noin 12 prosentin laskun jälkeen.

Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on nytkin isoja eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa. Niistä vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat 53 kunnassa. Helsingissä vertailukustannukset laskivat 1,3 prosenttia, kun kaukolämmön vertailukustannus laski siellä miltei kuusi prosenttia edellisvuodesta.  

Suurin kustannusnousu on tänä vuonna Kemissä, noin 12 prosenttia, ja Vihdissä, noin 11 prosenttia. Kymmenessä kaupungissa nousu oli välillä 6-8 prosenttia. Helsingin lisäksi lievästi miinusmerkkisiä muutoksia kunnallisissa kustannuksissa oli lisäksi Nurmijärvellä, Seinäjoella, Rovaniemellä, Jämsässä ja Imatralla. Nollan ja kahden prosentin nousun välille osuu kymmenkunta kaupunkia.

Vihti, Järvenpää ja Helsinki vertailun kalleimmat – Kokkola, Pietarsaari, Kempele, Rauma ja Salo edullisimmat

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Vihdissä,  Järvenpäässä ja Helsingissä. Helsinki oli kärjessä vuonna 2024. Vihdin vertailukustannukset nousivat jo 4,57:een euroon neliöltä kuukaudessa. Järvenpäässä ollaan tasolla 4,35 ja Helsingissä 4,28 euroa. Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,51 euroa/m2/kk, jossa nousua edellisvuodesta 12 senttiä neliöltä.

Kaikkein edullisin on tänä vuonna Kokkola, lukemalla 2,81. Seuraavaksi edullisimmat olivat Pietarsaari, Kempele, Rauma ja Salo, joiden lukemat olivat välillä 2,90–2,94 euroa.

Perheasunnossa vuodessa jo miltei 1900 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa kalleimmasta halvimpaan

Kustannuserot kalleimman ja halvimman kunnan välillä ovat edelleen kasvaneet reilusti. Kalleimmassa, Vihdissä, kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 940 euroa vuodessa, kun taas Kokkolassa riittää noin 3 040 euroa. Nousseiden kustannusten myötä Vihdissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli noin 500 euroa edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuonna nousua oli peräti noin 650 euroa.

Vihdin kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet kahdessa vuodessa yhteensä 31 prosenttia. Kaukolämmitteisen kerrostaloyhtiön kokonaiskustannusten voi arvioida nousseen Vihdissä kahdessa vuodessa karkeasti viidenneksen, kun yksityiset palvelukustannukset otetaan myös huomioon. Indeksitalo-kaupungeissa lukema on keskimäärin kahdeksan prosentin tienoilla.

Sähköenergia halventunut, mutta sähkön perusmaksut ja siirtohinnat jatkaneet nousuaan

Sähkön vertailukustannus on laskenut vuonna 2025 runsaan prosentin. Kustannuksen lasku on sähköenergian 3,4 prosentin halpenemisen ansiota. Sen sijaan energian perusmaksu on noussut keskimäärin 4,2 prosenttia, siirron perusmaksu 2,5 prosenttia, ja siirron verkkohintakin 2,3 prosenttia keskimäärin.

Vaikka sähkökustannus on kehittynyt viime vuosina maltillisemmin, taustalla on vuoden 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannuksen nousu peräti 106 prosenttia. Tämän jälkeen vuonna 2023–2025 vertailukustannus on laskenut vähitellen. Mutta edelleen syyskuun 2025 Indeksitalon mukainen sähkökustannus on noin 35 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2021 syyskuussa.

Jätekustannusten nousu jatkunut nopeana – kartongin kustannus laskenut kuutisen prosenttia

Jätehuollon kustannukset nousivat tänäkin vuonna reippaasti. Vertailukustannukset nousivat keskimäärin 3,3 prosenttia, viimevuotisen 6,1 prosentin nousun jälkeen. Korotusten kärki osui nyt perusmaksuihin, jotka nousivat peräti 38 prosenttia edellisvuodesta. Lasikustannus nousi 5,5 prosenttia, ja sekajätteen 4,8 prosenttia. Positiivista maksajan kannalta oli se, että kartongin vertailukustannus laski keskimäärin 6,1 prosenttia. Muovipakkausten kustannus nousi keskimäärin 3,1 prosenttia ja biojätteen 2,1 prosenttia.

Vaihtelu kaupunkien välillä on suurta. Kolmessatoista kaupungissa jätekustannus on laskenut edellisvuodesta. Neljässätoista kaupungissa vertailukustannus on pysynyt ennallaan tai noussut korkeintaan prosentin verran. Kahdeksassa kaupungissa jätekustannus on noussut välillä 10–17 prosenttia. Kovimmat jätekustannusten nousut osuvat tänä vuonna Vaasaan ja Mustasaareen, sekä Ouluun, Kempeleeseen, Ylivieskaan ja Iisalmeen.

Vesi kallistunut edelleen ripeästi vuonna 2025

Keskimääräinen vesikustannusten nousu kiihtyi tänä vuonna 5,7 prosenttiin, kun vuosi sitten lukema oli 5,5 prosenttia. Kovimmat nousut osuivat nyt Ylivieskaan, Heinolaan, sekä Pirkkalaan ja Tampereelle, joissa nousua oli 14 prosentista 19 prosenttiin. Suuria korotuksia vesitaksoissa oli tänäkin vuonna paljon. Ainoastaan Joensuun vertailukustannus laski hitusen, 0,6 prosenttia. Joensuun lisäksi korkeintaan yhden prosentin vesikustannuksen nousuun päätyivät yhteensä 13 kaupunkia.  

Vesitaksojen sisällä nousua on yhä enemmän perusmaksussa, 12 prosenttia keskimäärin. Jäteveden käyttömaksu on noussut keskimäärin 5,5 prosenttia, veden käyttöveden 4,7 prosenttia ja hulevesimaksut 3,8 prosenttia.

Kaukolämmön kustannusnousu hivenen aiempaa hillitympää

Kaukolämmön keskikustannus nousi vertailussa 4,4 prosenttia viime vuodesta edellisvuoden seitsemän prosentin jälkeen. Edellisvuosia seesteisemmästä hintakehityksestä on merkkinä se, että parissa kymmenessä kaupungissa kaukolämmön vertailukustannus joko lievästi laski tai korottui korkeintaan prosentin verran.

Suurimmat nousut osuivat tällä kertaa Kemiin ja Vihtiin, noin 20 prosenttia. Raahessa ja Lappeenrannassakin noin +11 prosenttia. Sen sijaan Helsingissä vertailukustannus laski 5,9 prosenttia ja Nurmijärvellä 0,6 prosenttia.  

Kiinteistöverossa vähäisten muutosten vuosi

Tontin kiinteistövero nousi tänä vuonna Indeksitalo-kunnissa ainoastaan keskimäärin 0,2 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverossa keskimääräinen nousu oli 1,3 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtiovarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä 0,5 prosenttia. Neljä vertailukuntaa nosti rakennuksen kiinteistöveroprosenttia. Tontin kiinteistöveroprosentteja nosti kaksi kuntaa. Mikään vertailluista kunnista ei laskenut kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2025. Riihimäki, Varkaus ja Hyvinkää korottivat tontin kiinteistöveroprosenttiaan. Varkaus, Hyvinkää, Uusikaupunki ja Valkeakoski korottivat rakennuksen kiinteistöveroprosenttiaan kuluvalle vuodelle.

Suurista kaupungeista Helsingissä kaikkein maltillisinta kustannuskehitystä – Tampereella suurimmat nousut

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen kuntakustannusten nousu on kolme prosenttia edellisvuodesta (4,7 % vuonna 2024). Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Tampereella (+5,5 %), Porissa (+4,6 %) sekä Vantaalla, Jyväskylässä (+3,8 %) ja Kuopiossa (+3,7 %). Helsingissä vertailukustannukset peräti laskivat edellisvuodesta, -1,3 prosenttia, kaukolämpökustannuksen hienoisen laskun ansiosta. Turussa oli nousua 1,9 prosenttia.

Suurimmista kaupungeista edullisimmat kustannuslukemat ovat edelleen selvästi Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 3,13 euroa. Porissa lukema on 3,27 ja Vantaalla 3,31 euroa. Kymmenen suurimman kaupungin vertailukustannukset nousivat 3,54 euroon edellisvuoden 3,44 eurosta.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Jätekustannuksissa on huomioitu kaikki jätelain mukaiset lajitteluvelvoitteet (lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä metalli, bio- ja sekajäte). Mahdollisia astiavuokria ei ole huomioitu laskennassa, mutta pakolliset elinkaarimaksut ja astiapalvelut ovat. Jätehuollon perusmaksut ovat myös huomioituina.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2025 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä.

Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2024 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,79 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2025, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa jo vuodesta 2024 alkaen.

Kiinteistöliiton kuntakohtaiset vertailuraportit löytyvät täältä: https://www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus/saannolliset/indeksitalonraportit/