Täydennetyt elintarvikkeet ja ravintolisät tärkeitä vegaanien luustolle
12.9.2025 11:58:40 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vegaaniruokavaliota noudattavat lapset ja aikuiset saavat keskimäärin riittävästi luustolle tärkeitä kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta luun aineenvaihdunta poikkeaa sekaruokavaliota noudattavista.
Helsingin yliopiston MIRA2-tutkimuksessa selvitettiin luun aineenvaihduntaa ja luuston kannalta kriittisten ravintoaineiden kuten kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saantia. Tutkimukseen osallistui helsinkiläisiä vegaani-, kasvis- ja sekaruokavaliota noudattavia 2–7-vuotiaita lapsia sekä heidän huoltajiaan.
Tutkimukseen osallistuneet vegaaniruokavaliota noudattavat henkilöt noudattivat lähes poikkeuksetta myös suosituksia ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkeiden käytöstä, ja D-vitamiinin sekä kalsiumin saanti oli heillä keskimäärin riittävää. Vegaaniruokavaliota noudattavat lapset saivat suurempia määriä D-vitamiinia kuin seka- tai kasvisruokavaliota noudattavat johtuen aktiivisemmasta ja suuremmilla annoksilla toteutetusta D-vitamiinilisän käytöstä. Myös verestä mitattu D-vitamiinitila oli kaikissa ruokavalioryhmissä keskimäärin riittävä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kasvipainotteisemmat eli vegaani- ja kasvisruokavaliot olivat aikuisilla yhteydessä korkeampiin luun muodostumisen ja hajoamisen merkkiaineiden pitoisuuksiin, mikä voi kertoa kiihtyneestä luuston aineenvaihdunnasta. Lapsilla ruokavalion kasvipainotteisuus oli puolestaan yhteydessä korkeampiin lisäkilpirauhashormonin pitoisuuksiin, joka on yhdistetty aktiivisempaan luun hajoamiseen. Havainnot voivat kertoa pitkän aikavälin haitallisista vaikutuksista luuston terveydelle mutta niiden kliininen merkitys on epäselvä.
– Luontaisesti kalsiumia sisältävien kasviperäisten elintarvikkeiden kalsium imeytyy melko heikosti. Vegaanien D-vitamiinin ja kalsiumin saannin ja täten luuston terveyden kannalta onkin merkittävää, että Suomessa kasviperäisiin maitotuotteiden kaltaisiin valmisteisiin lisätään kattavasti näitä ravintoaineita, toteaa dosentti Suvi Itkonen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on herännyt huoli vegaaniruokavalion mahdollisista haitallisista vaikutuksista luuston terveyteen. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin tyypillisesti kohdistuneet väestöihin, joissa D-vitamiinin saanti on vähäistä, vegaanisten tuotteiden valikoima on ollut usein suppeampi eikä täydennettyjen elintarvikkeiden tai ravintolisien käyttö ole ollut yhtä yleistä kuin Suomessa.
Vegaaniruokavalio vaatii huolellista suunnittelua etenkin lapsilla
Tutkijat havaitsivat, että proteiinin saanti vegaaneilla ja kasvissyöjillä oli vähäisempää verrattuna sekasyöjiin, vaikkakin keskimäärin riittävää. Proteiinit koostuvat aminohapoista.
– On mahdollista, että kasviperäisen proteiinin heikompi imeytyminen ja erilainen aminohappokoostumus verrattuna eläinproteiiniin selittävät osaltaan havaittuja eroja luun aineenvaihdunnassa, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Seuraavaksi selvitämmekin MIRA2-tutkittavien aminohappojen saantia ja vegaaniruokavalion aminohappokoostumusta, kertoo Itkonen.
MIRA2-tutkimusaineisto kerättiin Helsingissä, jossa vegaanista päiväkotiruokaa ja erilaisia vegaanisia elintarvikkeita on hyvin saatavilla. Tutkimukseen osallistuneet perheet olivat hyvin perehtyneitä ravintolisien ja täydennettyjen elintarvikkeiden käyttöön liittyviin suosituksiin.
– Pääkaupunkiseudulla eletään tietynlaisessa ”vegekuplassa” ja siksi onkin huomioitava, että tutkimustulokset eivät ole suoraan sovellettavissa muiden alueiden tai maiden väestöihin, Itkonen muistuttaa.
Viime syksynä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa korostetaan kasvipainotteisuutta: lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista. Jos ruokavaliosta jätetään jokin ruoka-aine kokonaan pois, on tärkeää korvata se ravitsemuksellisesti riittävillä vaihtoehdoilla. Kasvuikäisen vegaaniruokavaliota suunniteltaessa on suositeltavaa käydä laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
– Luuston terveyden kannalta kasvipohjaisia juomia ja jogurtin kaltaisia valmisteita käytettäessä on oleellista valita kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetty vaihtoehto. Lapsille suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Jos aikuisen ruokavaliossa ei ole päivittäisessä käytössä D-vitaminoituja margariineja, maitovalmisteita tai vitaminoituja kasvijuomia ja jos kalaa käytetään vähemmän kuin 2–3 kertaa viikossa, on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti etenkin pimeänä vuodenaikana käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Vegaaneilla D-vitamiinilisän tarve on tavallista, Itkonen korostaa.
MIRA2-tutkimuksen muita tuloksia liittyen muun muassa rasva-aineenvaihduntaan, muiden ravintoaineiden saantiin ja metabolomiikkaan julkaistaan myöhemmin.
Alkuperäinen artikkeli:
Itkonen, S.T., Hovinen, T., Kettunen, E., Freese, R., Tilli, V., Cashman, K.D., Erkkola, M., Suomalainen, A., Korkalo, L. Bone and mineral metabolism in 2–7-year-old Finnish children and their caregivers following vegan, vegetarian, and omnivorous diets. Eur J Nutr 64, 276 (2025). https://doi.org/10.1007/s00394-025-03758-y
Täydennetyt elintarvikkeet
Täydennetyt elintarvikkeet ovat tavanomaisia elintarvikkeita, joihin on lisätty valmistuksen yhteydessä ravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita tai muita ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavia aineita. (Ruokavirasto)
Ravintolisät
Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista eli ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Ravintolisiä ovat muun muassa vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun ja rasvahappojen saantiin tarkoitetut valmisteet sekä erilaiset yrttivalmisteet. (Ruokavirasto)
Proteiinin laatu
Proteiinin laatua tarkasteltaessa huomioidaan sen sisältämien elimistölle välttämättömien aminohappojen määrä suhteessa niiden fysiologiseen tarpeeseen sekä sulavuus elimistössä. Aminohapoista yhdeksän on elimistölle välttämättömiä eli niitä tulee saada ravinnosta. Muita aminohappoja elimistö pystyy itse valmistamaan. Sulavuus kuvaa sitä osuutta ravintoaineesta, joka vapautuu ja pilkkoutuu ruoasta ja pystyy imeytymään elimistöön. Hyväksikäytettävyydellä tarkoitetaan sitä osaa syödystä ravintoaineesta, joka lopulta päätyy kohdesolujen käyttöön eli on elimistön hyödynnettävissä. Elimistössä aminohappojen aineenvaihdunta eroaa riippuen siitä, ovatko ne välttämättömiä vai ei.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Itkonen
dosentti
suvi.itkonen@helsinki.fi
0504155506
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme