Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin

– Näyttää siltä, että Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä nykyisiin rakenteisiin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kiteyttää selvityksen tuloksia.

– Kaupungit kaipaavat rahoitusta, jotta selviäisivät kasvustaan ja kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Toisaalta väestöään menettävien alueiden tilanne näyttää lohduttomalta: kaikkia ei saa menestyviksi millään rahamäärällä.

Kuntaliitto tilasi FCG/MDI:ltä laskelmia siitä, miten väestönmurros vaikuttaa kuntakenttään ja palvelujen järjestämiseen aikavälillä 2023–2040. Tarkasteluja tehtiin erilaisilla skenaarioilla sen mukaan, kuinka kiivasta kaupungistuminen on.

Tulokset ovat samanlaisia jokaisessa skenaariossa: palvelujen käyttäjämäärät ja siten yksikkökustannukset erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, sekä kuntien kyky kattaa menonsa eriytyy hyvin voimakkaasti.

Uhkana talouden ja palvelujen eriytyminen ennätysmäisesti

Kuntaveroprosentit vaihtelevat jo nyt merkittävästi: alin veroprosentti on Kauniaisissa 4,7 % ja ylin Pomarkussa 10,9 %. Tulevaisuudessa erityisissä vaikeuksissa ovat pienet ja maaseutumaiset kunnat, mutta myös rakennemuutoksen kohteena olleet seutukaupungit.

Tulevaisuudessa kaikissa kuntatyypeissä on paine nostaa veroja. Vuoteen 2040 mentäessä korkeimmat kunnallisveroprosentit voivat olla jopa yli kaksinkertaisia nykyiseen nähden. Tällöin korkein kuntaveroprosentti voisi olla yli 24 prosenttia, ja toisaalta matalin noin 5 prosenttia.

– Tilanne on täysin kestämätön. Meidän on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja siihen, miten voimme turvata laadukkaat koulutuspalvelut eri puolilla Suomea. Nykyinen palvelu- ja kuntarakenne on tällä kehityksellä tulossa tiensä päähän, Minna Karhunen toteaa.

Varhaiskasvatus ja koulutus muodostavat kuntien palveluista ja budjetista suurimman siivun, lähes 70 prosenttia.

– Perustuslain mukaan jokaisella tulee olla oikeus laadukkaaseen koulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Koulutus, sivistys ja osaaminen ovat koko kansankunnan menestymisen perusta. Esimerkiksi heikentyneet PISA-tulokset näyttävät, että koulutustaso ja oppimistulokset ovat lähteneet lasku-uralle. Siksi ratkaisuja on lähdettävä etsimään nyt laajalla rintamalla.

Kuntaliitto peräänkuuluttaa parlamentaarisen työn aloittamista kuntien tulevaisuudesta

Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.

Työn pohjaksi tarvitaan perustuslaillinen selvitys perustuslain tulkinnasta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kuntapalveluissa.

– Suomessa on käynnistettävä poliittinen arvokeskustelu siitä, mikä kunnan palvelulupaus kuntalaisilleen tulevaisuudessa on lainsäädännön, väestökehityksen ja resurssien näkökulmasta. Mitä palveluita kansalainen voi perustuslain perusteella odottaa saavansa asuinpaikasta riippumatta? Pitää ratkaista myös, miten lähellä palvelun tulee olla, jotta se voi olla tosiasiallisesti saavutettava, Minna Karhunen ehdottaa.

Lisäksi tarvitaan avointa, tietoon perustuvaa keskustelua ja poliittista valmistelua, joka tähtää näkemykseen siitä, millaista kunta- ja palvelurakennetta ja/tai palveluverkkoa tuon palvelulupauksen toteuttaminen edellyttää kansallisella tasolla ottaen huomioon väestökehitykseen ja taloudellisiin reunaehtoihin liittyvät tekijät.

Kuntaliitto on laatinut työn tueksi laajan tarkastelun siitä, mitä väestönmurros merkitsee erilaisissa kunnissa ja erilaisissa koulutuspalveluissa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Skenaariotyöstä lisätietoja antavat:

Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist, p. 050 312 2805

Kehittämispäällikkö Merja Lang, p. +358 50 413 6065