Palkansaajat tarvitsevat kipeästi lisää ostovoimaa

Hurri kaipaa vauhtia palkansaajien ostovoiman kasvuun. Hallituksen tulisi mitoittaa ja suunnata taloudelliset toimensa niin, että inflaatiokehitys otetaan huomioon.

– Kuluttajien taloudellisesta ahdingosta kertoo se, että he ovat viime vuosina joutuneet käyttämään säästöjään ja tällä hetkellä säästämisaste on korkea. Kaiken kulutuksen tukeminen on tällä hetkellä perusteltua.

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 0,5 prosenttia, mikä on linjassa alkuvuoden kehityksen kanssa.

Ansiotasoindeksin ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia. Tämän perusteella palkansaajien ostovoima kasvaisi tänä vuonna selvästi.

– Kun jätetään huomiotta esimerkiksi asumiseen liittyvät korkokustannukset, ostovoiman kasvu ei ole niin selvää. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kasvoi elokuussa 2,0 prosenttia.

Kaikilla tulot eivät kasva ansiotasoindeksin mukaista vauhtia. Esimerkiksi jokainen teknologiateollisuuden ylempi toimihenkilö sai työehtosopimuksen perälaudan mukaisesti tänä vuonna 2,0 prosentin henkilökohtaisen palkankorotuksen. Päälle maksettava yritys- ja työpaikkakohtainen erä oli keskimäärin vähintään 0,5 prosenttia, mutta sitä ei tullut välttämättä jokaiselle.

Inflaation nousua hillitsi eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja 95 E 10 -bensiinin hinnan lasku.

– Korot alkavat palautua normaalille tasolle, mikä on hyvä kuluttajan kannalta. Raha alkaa riittää välttämättömien menojen lisäksi myös kuluttamiseen.

Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli samassa linjassa, 0,5 prosentissa, kuluttajahintaindeksin kanssa. Pohjainflaatio kuvaa lyhytkestoisia kulutushyödykkeitä, kuten ruokaa ja energiaa, vakaammin hintojen muutoksia.

– Kun inflaatio pysyy vakaana ja on ennustettavissa, kuluttajat osaavat mitoittaa ostoksensa tulojen mukaan ja työnantajat pystyvät ennakoimaan investointiensa vaikutuksia.