Viesti ja Akavan Erityisalat: Ministeriöiden viestinnän keskittäminen peruttava

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan säästötoimena sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää ministeriöiden kykyä viestiä strategisesti ja avoimesti. Keskittämissuunnitelmat on peruttava, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja sen kattojärjestö Akavan Erityisalat sanovat. 

- Viestintä ei ole irrallinen tukifunktio, eivätkä viestinnän ammattilaiset ole  pelinappuloita, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan eri paikkoihin. Jos viestintä keskittyy vain käytännön toimintaan ilman ministeriön strategisen tason suunnittelua ja valmistelua, vaarana on, että viestintä etääntyy päätöksenteosta tilauspalveluksi. Tämä näyttäisi monella tapaa viestinnän taantumiselta, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

- Ministeriön viestijä tarvitsee läheisen yhteyden oman substanssinsa lainvalmisteluun, sillä jo hallintolaki edellyttää valmisteilla olevien asioiden viestimisestä kansalaisille ennen päätöksentekoa, Repo muistuttaa.

- Erikoista tässä on ollut myös se, että asiasta päätettiin ilman kustannusarviota ja vaikutusten arviointia. Lisäksi hanketta leimaa riskien ohittaminen, avoimuuden puute sekä pakonomainen kiire, kun muutamassa kuukaudessa pitäisi saada uusi organisaatiomalli valmiiksi. Yleensä keskittämishankkeet kestävät vuosia ja senkin jälkeen ne saatetaan perua.

Repo ihmettelee, miksi jo käynnissä ollut yhteisten palveluiden, kuten striimaus- ja kuvauspalveluiden keskittäminen romutettiin kahden vuoden jälkeen, mutta nyt ajatellaan, että kahdentoista hallinnonalan strateginen viestintä aiotaan keskittää muutamassa kuukaudessa.

Vaikutuksia myös kansalaisille

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen voi näyttää kansalaiselle harmittomalta, koska kuvitellaan, että se ei kosketa kansalaisia.

- Ministeriöt eivät viesti aina suoraan kansalaisille, mutta ne pitävät hallinnonalaiset virastot ja laitokset kartalla lakimuutoksista, joita tälläkin hetkellä on meneillään satoja. Jos vaikkapa sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole resurssia viestiä ajantasaisesti lakimuutoksista Kelalle, Kela ei pysty neuvomaan tukien saajaa. Ministeriöiden viestinnällä on siis keskeinen merkitys kansalaisellekin.

Repo korostaa myös valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden toisistaan poikkeavaa tehtäväkenttää.

- Muiden ministeriöiden toimintakenttää on pääasiassa lainsäädännön valmistelu ja lakimuutoksista viestiminen esimerkiksi hallinnonalansa virastoille. Valtioneuvoston kanslia tukee käytännössä pääministerin viestintää. Tehtävänkuvat ovat hyvin erilaiset. Miten nämä yhdistetään järkevästi niin, ettei abstraktissa kokonaisuudesta jää jotakin kriittistä katveeseen, Repo kysyy.

Repo korostaa, että jos julkishallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Viestinnän avulla turvataan yhteiskunnan toimivuutta ja kriisivalmiutta.

Kansainväliset kokemukset syytä huomioida vaikutusten arvioinnissa

Suomeen kaavaillusta muutoksesta on jo kokemusta Ruotsista - pääosin huonoa kokemusta.

- Riskinä on, että poliittinen ohjaus lisääntyisi ja viestinnän luotettavuus kärsisi. Viestintää ei voi johtaa ulkopuolelta vaan sieltä käsin,  missä asioita valmistellaan, Repo toteaa.

- On ensiarvoisen tärkeää, että ministeriöiden viestintä säilyttää riippumattomuutensa. Poliittisen viestinnän ja virkaviestinnän erottaminen on ministeriöiden viestintäammattilaisten keskeisiä tehtäviä. Keskittäminen valtioneuvoston kanslian alaisuuteen luo vähintäänkin mielikuvan poliittisen ohjauksen lisääntymisestä, sillä viestintä ei olisi enää osa muuten itsenäisiä ministeriöitä eikä sitä johdettaisi ministeriöistä, vaan niiden ulkopuolelta.

- Keskittäminen on myös turvallisuusuhka. Mitä tapahtuisi keskitetylle valtioneuvoston viestinnälle, jos sinne kohdistuisi halvaannuttava kyberhyökkäys? Tehokas viranomaisviestintä on kriittistä ajassa, jossa yhteiskuntaa haastavat disinformaatio, kriisit, polarisaatio, kyberuhat, yhä nopeatempoisempi mediaympäristö, informaatiovaikuttaminen ja informaatiotulva,  Repo muistuttaa.

- Hyvä esimerkki tästä on koronapandemian aikainen viestintä. Ilman jatkuvaa viestintää ihmisten ohjaaminen ja johdonmukainen toiminta pandemiassa olisi ollut mahdotonta. Tämänkin taustalla olivat ministeriöt.

Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja demokratian toteutumista, ja viranomaisilla on lain mukainen velvollisuus viestiä avoimesti toiminnastaan. 

- Keskittäminen ja säästötoimet toimivat suositusta vastaan, sillä ne heikentävät hallinnon mahdollisuuksia viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti eri hallinnonalat tuntien,  Repo muistuttaa.

Luotettavan hallinnon merkitys korostuu epävarmoina aikoina

– Valtionhallinnosta - viestintä mukaan lukien - on jo nyt leikattu ja budjettiriihessä ilmoitettiin uusista säästösuunnitelmista. Leikkaukset vaikeuttavat lakisääteisten tehtävien hoitamista kansalaisia kuunnellen ja lisäävät jo valmiiksi tiukilla työskentelevän henkilöstön kuormitusta, sanoo neuvottelupäällikkö Erika Mattsson Akavan Erityisaloista.

- Pidämme huolestuttavana sitä, että valtionhallinnosta leikkaamista ei juuri nyt perustella muuten kuin saavutettavilla säästöillä. Esimerkiksi säästöjen vaikutusarvioinnit jäävät hyvin ohuiksi. Elämme Suomessa monin tavoin epävarmoja aikoja,  jolloin maa tarvitsee toimivan, riittävästi resursoidun, avoimen ja asiantuntevan valtionhallinnon, Mattsson sanoo. 

TAUSTA - 

Ministeriöiden viestintä aiotaan keskittää valtioneuvoston kanslian alle. Jatkossa viestijät toimisivat edelleen ministeriöissä, mutta työnantajana olisi valtioneuvoston kanslia.  Viestintä aiottaisiin keskittää jo vuoden 2027 alusta osana valtionhallinnon säästöjä.

Ruotsissa on tehty vastaavanlaisia muutoksia, jotka ovat saaneet kovaa kritiikkiä. Ruotsalainen valtiotieteilijä ja poliittisen viestinnän asiantuntija Karl Magnus Johansson on arvioinut valtionhallinnon viestinnän keskittämistä kirjassaan The Prime Minister-Media Nexus: Centralization Logic and Application, jossa hän on tutkinut hallituksia vuodesta 2006 lokakuuhun 2022 saakka.

Hänen mukaansa Ruotsissa viestinnän keskittäminen pääministerin kanslialle on uhannut viestinnän läpinäkyvyyttä ja luonut voimakkaan portinvartija-asetelman. Lisäksi Johansson arvosteli sitä, että ministereiden näkyminen julkisuudessa on jäänyt keskittämisen vuoksi liikaa pääministerin kanslian varaan. Samoin yhteistyö ministereiden ja median välillä on vaikeutunut. Media kokee pääministerin kanslian portinvartijana ja tästä on seurannut huolta erityisesti sananvapauden ja demokratian näkökulmasta.

Johanssonin mukaan Ruotsissa pääministerin kanslia on saanut hallintaansa suuren osan viestinnästä sekä sen, kenellä on pääsy informaation lähteille ja kenellä ei. Lisäksi kanslialla on hänen mukaansa valta ohjata sitä, mitkä ministerit ja siten mitkä asiat näkyvät mediassa. Viime kädessä tämä määrittelisi myös sitä, kuka saa lisää tai vähemmän valtaa. 

Kansalaisten luottamus julkiseen hallintoon on Tilastokeskuksen tekemän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vaihdellut paljon. Viestinnällä on aivan olennainen rooli luottamuksen rakentamisessa, ja luottamus taas on toimivan yhteiskunnan edellytys. Ministeriöiden viestintä perustuu asiantuntijatyöhön, ei poliittiseen agendaan. Tämän tasapainon horjuttaminen olisi lyhytnäköistä ja vaarallista.

Lisätietoja:

Siina Repo, toiminnanjohtaja, Viesti ry, puh. 040 485 0008

Erika Mattsson, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 0400 461 411