Talousennuste: Toiveet ja todellisuus eivät kohtaa - epävarmuus hyydyttää yhä talouskasvua

”Talouden nousua on julkisessa keskustelussa toivottu jo pitkään, mutta talous ei kasva toiveilla. Kasvulle on kyllä perusteita olemassa, mutta huolia on paljon: sota Ukrainassa, työttömyys, heikentynyt sosiaaliturva, sote-sektorin kriisi, asuntojen hinnanlasku, tullit. Ne ovat voimakas jarru varsinkin kotitalouksissa. Talouskehitys jatkuukin nihkeänä”, summaa toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Epävarmuus on vaivannut taloutta jo vuosia, eikä se hälvene vieläkään. Tullit ovat asettuneet pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle, eikä Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin voi luottaa. Ukrainan sota jatkuu, eikä eväitä pysyvään rauhaan näytä olevan. Epävarmuus ja siitä kumpuava varovaisuus heijastuu niin yritysten kuin kansalaistenkin päätöksiin.

”Mutta jos Eurooppa ryhtyy puheista tekoihin, eli alkaa vahvistaa määrätietoisesti talouttaan ja turvallisuuttaan, voi ensi vuoden talouskasvu yllättää positiivisemmin myös Suomessa”, sanoo Lahtinen.

Työmarkkinoiden hidas toipuminen alkaa ensi vuonna

Työttömyys on Suomessa noussut nopeasti, eikä talouskasvu ole vielä riittävää taittamaan sitä laskuun. Koska käänteet työmarkkinoilla tapahtuvat viiveellä, parempia aikoja joudutaan odottamaan ensi vuoteen. Työttömyysaste on vielä vuonna 2026 keskimäärin 9,6 %.

”Pysyvä käänne työmarkkinoilla edellyttää epävarmuuden ja varovaisuuden hälvenemistä yrityksissä ja kotitalouksissa, jolloin työvoiman kysyntä alkaa kunnolla kasvaa. Tällä hetkellä selkeitä merkkejä sellaisesta ei ole, investointeja lukuun ottamatta”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työmarkkinoiden toipumista hidastavat monet tekijät. Pitkäaikaistyöttömyys on kivunnut ennätyskorkealle tasolle, yli 130 000:een. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on suurta, ja heidän työllistymisensä tyypillisesti on muita hitaampaa, sillä talouden elpyessä yritykset täyttävät ensin perustuotannon työvoimatarpeita. Rakentamisen näkymienkin odotetaan paranevan vasta lähempänä tulevaa kesää. Valopilkkuna on, että työikäinen väestö Suomessa kasvaa edelleen, vaikka kasvu on hidastunut.

Kuluttajat pitävät kukkaronnyörit kiinni

Kotitalouksien reaaliansiot ovat nousseet vuodesta 2023 lähtien, mutta tästä huolimatta kukkaronnyörit pysyvät yhä kireällä. Usean vuoden kestäneen taloudellisen epävarmuuden ja heikon työllisyystilanteen seurauksena kotitaloudet eivät ole valmiita lisäämään kulutustaan.

”Epävarmassa ajassa puskurit halutaan pitää aiempaa suurempina. Lisäksi heikon asuntomarkkinan seurauksena kotitalouksien asuntovarallisuus on huvennut, mikä saattaa jarruttaa kulutushaluja”, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.

Toisaalta matalampi korkotaso, kotitalouksille kertyneet säästöt ja velkaantuneisuuden lasku antavat kulutuksen kasvulle hyvät lähtökohdat, kunhan näkymä tulevasta selkenee.

Investoinnit varovaisessa kasvussa

Yksi kasvun ajuri ovat investoinnit, jotka ovat jo kääntyneet varovaiseen kasvuun. Ensi vuoden investointinäkymiä parantaa moni tekijä: vientikysynnän elpyminen, vihreän siirtymän hankkeet ja julkinen tuki tutkimus- ja kehitysinvestoinneille. Myös rakentamisen investoinnit kasvavat ensi vuonna, vaikka uudisrakentamisen kasvu lykkääntyy ainakin kevääseen.

Tavaraviennin myönteinen kehitys on tänä vuonna ylläpitänyt kokonaisvientiä, kun palveluvienti on yskinyt. Eurooppalaisten investointipakettien odotetaan lisäävän kysyntää myös suomalaisille tuotteille, muun muassa puolustussektorilla. Silti maailmantalouden heikko veto ja tempoileva tullipolitiikka rajoittavat viennin kasvunäkymiä.

Velkaantuminen jatkuu sopeutustoimista huolimatta

Julkisen talouden tilanne pysyy vaikeana. Heikko talouskasvu ja korkea työttömyys heikentävät verotuottoja ja lisäävät sosiaaliturvamenoja. Lisäksi ensi vuonna voimaan tulevat noin miljardin euron veronkevennykset pienentävät pysyvästi valtion tuloja.

Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:seen, ja ensi vuonna 3,9 %. Julkisen sektorin velka kasvaa nopeasti, ja on ensi vuonna jo 87,7 prosenttia suhteessa BKT:seen. Syitä siihen, että velkaantuminen jatkuu sopeutustoimista huolimatta, ovat kansainvälinen talous- ja turvallisuustilanne, sote-sektorin arvioitua suuremmat menot sekä harjoitetun finanssipolitiikan ajoitus ja sisältö.

Julkisen talouden hoitamista säätelevän lain uudistaminen onkin tärkeää, mutta hallituksen suunnitelma sille on ongelmallinen, sanoo Markus Lahtinen:

”Hallitus aikoo antaa niin sanotun velkajarruesityksen eduskunnalle jo lokakuussa, mikä jättää hyvin vähän tilaa parlamentaariselle prosessille. Sitoutuminen sääntelyyn uhkaa sen takia jäädä heikoksi, eli luodaan taas finanssipoliittista sääntelyä, jolla ei ole todellista ohjausvaikutusta. Tähän ei kroonisesti velkaantuvalla Suomella olisi varaa.”

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-syksy-2025/