Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin – yhä useampi voi puhua asioistaan vanhempiensa kanssa
17.9.2025 00:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nukkuu riittävästi. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
Aikuisten kanssa on aiempaa helpompi jutella
Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista noin 80 prosenttia sekä 8. ja 9. luokan oppilaista noin 70 prosenttia kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. 8.- ja 9.-luokkalaisten kokemus tästä on lisääntynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin noin 40 prosenttia koki voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Alakoululaisten osalta tietoa on koottu vasta vuodesta 2017 alkaen.
”Kouluterveyskyselyn pitkät aikasarjat kertovat myönteisestä muutoksesta aikuisten ja koululaisten keskustelukulttuurissa. Nuoret juttelevat aiempaa useammin omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 61 prosenttia koki, että opettajat ovat kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista, kun 2000-luvun alussa näin koki noin 30 prosenttia oppilaista”, kertoo Kouluterveyskyselyn vastaava tutkija Jenni Helenius.
Vuonna 2025 koulupäivästään vanhempiensa kanssa keskusteli suurin osa 8.- ja 9.- luokkalaisista vähintään joskus. Noin kuusi prosenttia ei keskustellut koskaan vanhempiensa kanssa koulupäivästään. Lisäksi 8.- ja 9.-luokkalaisista 73 prosenttia koki, että opettajat kannustavat oppilaita kertomaan mielipiteensä oppitunnilla.
Vain pieni osa nuorista nukkuu ja liikkuu riittävästi sekä syö aamupalan joka arkiaamu
Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.
Kevään 2025 kyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.
Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.
”Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa”, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Alkoholinkäyttö ja tupakointi vähenivät, mutta nikotiinipussien käyttö lisääntyi
Yhä suurempi osa nuorista ei käytä alkoholia, tupakkaa tai nuuskaa. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa 8. ja 9. luokan oppilaista sekä alle puolet lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kertoi, että ei käytä lainkaan alkoholia.
Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien nuorten osuudet vaihtelivat 1–9 prosentin välillä eri ikäluokissa. Kyselyn mukaan käyttö oli nuorilla tytöillä poikia yleisempää. Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Kasvu jatkui ainoastaan ammattiin opiskelevilla tytöillä.
Perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista pojista kuusi prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia oli käyttänyt sähkösavukkeita vähintään kerran.
Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt merkittävästi sekä pojilla että tytöillä vuoteen 2023 verrattuna. Nikotiinipusseja ilmoitti käyttäneensä päivittäin perusopetuksen 8. ja 9. luokan ja lukioiden 1. ja 2. vuoden pojista yhdeksän prosenttia ja tytöistä 4–5 prosenttia.
Nikotiinipussien päivittäinen käyttö oli yleisintä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla (pojat 24 %, tytöt 15 %). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista nikotiinipusseja oli kokeillut harva (pojat 2 %, tytöt 1 %).
”Nikotiinipussien päivittäisen käytön yleistyminen nuorilla on hälyttävää. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin ikärajaa tulisi nostaa kiireellisesti 20 ikävuoteen”, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila.
”Nikotiinituotteet ovat nuorille aina haitallisia. Tupakkalaki mahdollistaa edelleen huomattavan paljon nikotiinia ja houkuttelevia makuaineita sisältävien nikotiinipussien myynnin. Elokuun alusta alkaen kouluissa ja oppilaitoksissa on kuitenkin aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käyttöön, kun myös tupakan vastikkeiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta”, Ollila jatkaa.
Kiusaamista kokeneiden osuus ei ole vähentynyt
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli kokenut kevätlukukauden aikana kiusaamista muiden oppilaiden tai opiskelijoiden taholta.
Kiusaamista oli kokenut noin joka kolmas perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilas ja noin joka neljäs 8. ja 9. luokan oppilas. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes.
Kiusaamista kevätlukukauden aikana kokeneista ala- ja yläkoululaisista noin joka neljäs kertoi jonkun koulun työntekijän tietävän asiasta.
Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä vähentynyt
Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Noin joka kolmas 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2021 ja 2023, jolloin niitä oli kokenut noin puolet tytöistä.
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lisäksi erilaisista fyysisen uhan kokemuksista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan esimerkiksi lyömistä, potkimista tai väkivallalla uhkaamista. Sitä ei kysytty, missä paikassa tai tilanteessa uhkaa oli koettu.
Pojat olivat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 18 prosenttia sekä 4. ja 5. luokan että 8. ja 9. luokan pojista, 12 prosenttia lukioiden pojista ja 14 prosenttia ammatillisten oppilaitosten pojista. Tytöistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.
Kouluterveyskyselyyn 2025 vastasi 270 000 oppilasta ja opiskelijaa
Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa on koko maan sekä hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset. Tuloksia käsitellään Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa 22.–23.9.2025.
Myös oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat syyskuussa, ja ne toimitetaan oppilaitoksille.
Lähteet:
Kouluterveyskyselyn tulokset (julki ke 17.9. klo 9)
Kouluterveyskyselyn koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset THL:n tulospalvelussa
Lisätietoja:
Jenni Helenius
Kouluterveyskyselystä vastaava tutkija, kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8406
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terhi Aalto-Setälä (elintavat ja mielen hyvinvointi)
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila (nikotiinituotteet)
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsimarja Raitasalo (alkoholinkäyttö)
THL
erikoistutkija
puh. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi
Yleiset Kouluterveyskyselyyn liittyvät kysymykset:
puh. 029 524 6082
kouluterveyskysely(at)thl.fi
Aikaisemmin aiheesta
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 10/202626.2.2026 15:01:42 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.2. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ti 3.3. Tietoja koronapandemian aikaisesta kuolleisuudesta Suomessa ja muualla Euroopassa. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
THL viikolla 9/202619.2.2026 15:03:28 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 19.2. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ti 24.2. THL julkaisee uuden tietokannan iäkkäiden asiakasohjauksen ja palvelujen suunnittelun tueksi. Lisätiedot: pauliina.hietaharju(at)thl.fi, puh. 029 524 7172 Blogit ti 24.2. Johda luottamusta – johdat tuottavuutta. Kirjoittajat erityisasiantuntija Jukka Pyhäjoki. THL ja erityisasiantuntija Elina Vesterinen, STM ke 25.2. Poikkisektorinen yhteistyö maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa säästää aikaa ja rahaa sekä tukee asiakkaita paremmin. Kirjoitt
THL viikolla 8/202612.2.2026 15:13:27 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.2. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ti 17.2. Iäkkäiden perhehoidon tilanne. Lisätiedot: elli.alarotu(at)thl.fi, puh. 029 524 7018 Blogit ti 17.2. Terveysdatamme digiaikaan: Miksi siirtymä ICD-11-luokitukseen on välttämätön investointi. Kirjoittaja: Mikko Härkönen Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
THL on valmis ottamaan vastuun suomalaisen terveystietoalueen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisesta10.2.2026 10:00:05 EET | Tiedote
THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme