Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset

18.9.2025 06:47:45 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Jaa

VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.

Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.

”Erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juurikaan selitä opiskeluperusteisten oleskeluluvallisten korkeampaa opintopistemäärää”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta.

EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa.

Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama.

”Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan tarkasteltu lukuvuosimaksujen ja opintopistekertymän välistä syy-seuraussuhdetta”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20oleskeluluvalla%20opiskelevien%20opintopistekertym%E4n%20mediaani%20on%20ollut%20noin%20pisteen%20enemm%E4n%20ennen%20vuotta%202019%2C%20jolloin%20ero%20kasvaa%203%20pistett%E4%20ja%20seuraavana%20vuonna%20ero%20on%20jo%205%20pistett%E4.%20Vuonna%202024%20ero%20on%20jo%20kymmenen%20pistett%E4. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Oleskeluluvalla opiskelevat saavat muita opiskelijoita vähemmän palkkatuloja

Lisäksi raportista selviää, että opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat.

”Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun taas muut tienasivat 1 350 euroa. Keskiarvoihin on laskettu myös kesäkuukaudet ja tulottomat kuukaudet”, kertoo Toikka.

Suurin osa opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneista etenee opinnoissaan. Vain pieni osa heistä tekee töitä edistämättä opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ennen tutkinnon valmistumista on kuitenkin viime vuosina yleistynyt. Työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita opintojen lopettamista, koska oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on voinut myös välttyä lukuvuosimaksuilta.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevat ovat aiempaa vanhempia ja tuovat useammin perheenjäseniä

Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000, kun 2010-luvun lopulla niiden vuosittainen määrä oli noin 2 000.
Ensimmäisen oleskeluluvan korkeakouluopintoja varten saaneet ovat aiempaa vanhempia: vuonna 2024 luvan saaneista noin joka kolmas oli 30 vuotta täyttänyt, kun vielä ennen 2020-lukua vastaava osuus oli enimmilläänkin 15 prosenttia.

Samalla korkeakouluopintoihin ensimmäisen oleskeluluvan saaneet tuovat mukanaan perheenjäseniä paljon aiempaa tavallisemmin. Vuonna 2023 oleskeluluvan saaneista noin joka kolmas toi mukanaan perheenjäsenen vuoden sisällä oleskelulupansa alkamisesta. Vielä ennen koronapandemiaa vastaava osuus oli korkeimmillaankin noin viisi prosenttia. Lisäksi keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä perhettä mukanaan tuovaa kohti on kasvanut.

Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20vuodesta%202021%20alkaen%20opiskeluperusteisella%20ensimm%E4isell%E4%20oleskeluluvalla%20olevien%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun%2C%20ja%20vuodesta%202023%20perheenj%E4senten%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Avainsanat

opiskelijat oleskelulupa opintopisteet perheet

Yhteyshenkilöt

Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fi

Max ToikkaTutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fi

Kuvat

Kaaviossa näkyy, että oleskeluluvalla opiskelevien opintopistekertymän mediaani on ollut noin pisteen enemmän ennen vuotta 2019, jolloin ero kasvaa 3 pistettä ja seuraavana vuonna ero on jo 5 pistettä. Vuonna 2024 ero on jo kymmenen pistettä. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani.

Kaaviossa näkyy, että vuodesta 2021 alkaen opiskeluperusteisella ensimmäisellä oleskeluluvalla olevien määrä lähtee selkeään kasvuun, ja vuodesta 2023 perheenjäsenten määrä lähtee selkeään kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä.

Linkit

Raportti: Opiskeluperusteisen maahanmuuton viimeaikainen kehitys

Tietoa VATT Datahuoneesta

VATT Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/

Tietoa VATT:sta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi

Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.

Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi

Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.

Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.

Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi

Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?

VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote

Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme