Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset

18.9.2025 06:47:45 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Jaa

VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.

Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.

”Erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juurikaan selitä opiskeluperusteisten oleskeluluvallisten korkeampaa opintopistemäärää”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta.

EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa.

Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama.

”Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan tarkasteltu lukuvuosimaksujen ja opintopistekertymän välistä syy-seuraussuhdetta”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20oleskeluluvalla%20opiskelevien%20opintopistekertym%E4n%20mediaani%20on%20ollut%20noin%20pisteen%20enemm%E4n%20ennen%20vuotta%202019%2C%20jolloin%20ero%20kasvaa%203%20pistett%E4%20ja%20seuraavana%20vuonna%20ero%20on%20jo%205%20pistett%E4.%20Vuonna%202024%20ero%20on%20jo%20kymmenen%20pistett%E4. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Oleskeluluvalla opiskelevat saavat muita opiskelijoita vähemmän palkkatuloja

Lisäksi raportista selviää, että opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat.

”Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun taas muut tienasivat 1 350 euroa. Keskiarvoihin on laskettu myös kesäkuukaudet ja tulottomat kuukaudet”, kertoo Toikka.

Suurin osa opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneista etenee opinnoissaan. Vain pieni osa heistä tekee töitä edistämättä opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ennen tutkinnon valmistumista on kuitenkin viime vuosina yleistynyt. Työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita opintojen lopettamista, koska oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on voinut myös välttyä lukuvuosimaksuilta.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevat ovat aiempaa vanhempia ja tuovat useammin perheenjäseniä

Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000, kun 2010-luvun lopulla niiden vuosittainen määrä oli noin 2 000.
Ensimmäisen oleskeluluvan korkeakouluopintoja varten saaneet ovat aiempaa vanhempia: vuonna 2024 luvan saaneista noin joka kolmas oli 30 vuotta täyttänyt, kun vielä ennen 2020-lukua vastaava osuus oli enimmilläänkin 15 prosenttia.

Samalla korkeakouluopintoihin ensimmäisen oleskeluluvan saaneet tuovat mukanaan perheenjäseniä paljon aiempaa tavallisemmin. Vuonna 2023 oleskeluluvan saaneista noin joka kolmas toi mukanaan perheenjäsenen vuoden sisällä oleskelulupansa alkamisesta. Vielä ennen koronapandemiaa vastaava osuus oli korkeimmillaankin noin viisi prosenttia. Lisäksi keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä perhettä mukanaan tuovaa kohti on kasvanut.

Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20vuodesta%202021%20alkaen%20opiskeluperusteisella%20ensimm%E4isell%E4%20oleskeluluvalla%20olevien%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun%2C%20ja%20vuodesta%202023%20perheenj%E4senten%20m%E4%E4r%E4%20l%E4htee%20selke%E4%E4n%20kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä. **VATT Datahuone CC BY-ND**

Avainsanat

opiskelijat oleskelulupa opintopisteet perheet

Yhteyshenkilöt

Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fi

Max ToikkaTutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fi

Kuvat

Kaaviossa näkyy, että oleskeluluvalla opiskelevien opintopistekertymän mediaani on ollut noin pisteen enemmän ennen vuotta 2019, jolloin ero kasvaa 3 pistettä ja seuraavana vuonna ero on jo 5 pistettä. Vuonna 2024 ero on jo kymmenen pistettä. — Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani.

Kaaviossa näkyy, että vuodesta 2021 alkaen opiskeluperusteisella ensimmäisellä oleskeluluvalla olevien määrä lähtee selkeään kasvuun, ja vuodesta 2023 perheenjäsenten määrä lähtee selkeään kasvuun. — Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä.

Linkit

Raportti: Opiskeluperusteisen maahanmuuton viimeaikainen kehitys

Tietoa VATT Datahuoneesta

VATT Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/

Tietoa VATT:sta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote

Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.

Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.

Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi

Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?

VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen

Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.

Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme