S-Pankin talousennuste: Suomen talous palaa kasvu-uralle

Suomen talouden elpyminen on ottanut takapakkia, kun talous ei ole tänä vuonna kasvanut. Kotitalouksissa on parin viime vuoden aikana koettu haasteellisia aikoja ensin korkean inflaation ja nopeasti nousseiden korkojen myötä, ja sittemmin lisääntyneen työttömyyden ja huolestuttavien geopolitiikan tapahtumien seurauksena. Nämä ovat heijastuneet varovaisuutena kuluttajien rahankäytössä. Monet talouden indikaattorit enteilevät kuitenkin talouden palaamista uudestaan kasvu-uralle.

Suomalaisista kotitalouksista on viime kuukausina kantautunut myönteisempiä uutisia, kun kotitaloudet arvioivat oman rahatilanteensa kohentuneen jo tavanomaista paremmaksi ja lainanottoaikeet ovat elpyneet korkotason laskettua.

“Monet kotitaloudet ovat kuitenkin pantanneet kuluttamistaan ja säästämisaste on noussut korkeaksi. Kotitalouksien rahatilanteen kohentuminen onkin näkynyt siten, että suomalaisten tileillä lepää nyt ennätysmäärä rahaa”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoo.

Valoisampia käänteen merkkejä näkyy myös investointien puolella. Yksityiset investoinnit ovat kevään aikana piristyneet ja yritysluottamus on jatkanut vahvistumistaan. Julkisten investointien lisäksi myös yksityisten investointien volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa. Lisäksi teollisuudessa ovat uudet tilaukset kasvaneet vahvasti. Yhdessä kulutusnäkymien kohentumisen kanssa nämä luovat uskoa talouden käänteestä parempaan.

“Arvioimme erityisesti investointien piristymisen johdattavan Suomen talouden parempaan kasvuun. Työmarkkinoilla pahimmat hetket alkavat jäädä pian taakse, joten odotamme myös kotitalouksien kulutuksen elpyvän ensi vuonna ostovoiman kohenemisen myötä”, Ronkanen kuvaa.

Vallitseva epävarmuus on kuitenkin toistaiseksi estänyt talouden toimeliaisuuden voimistumisen ja talouskehitys jäi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana odotettua vaisummaksi erityisesti heikon kulutuksen seurauksena.

S-Pankki laskeekin kuluvan vuoden talousennustettaan. Ennustamme Suomen BKT:n kasvun jäävän tänä vuonna 0,7 prosenttiin aiemman 1,0 prosentin ennusteen sijaan. Ennustamme kasvuvauhdin voimistuvan 1,8 prosenttiin (ennuste pysyy ennallaan) vuonna 2026. Vuodelle 2027 ennustamme 1,7 prosentin BKT:n kasvua.

Kotitalouksille pian myönteisempiä tuulia

Kotitalouksien ostovoima on viime aikoina parantunut reaaliansioiden kasvun myötä. Kotitalouksien rahatilanteen paranemiselle on hyviä edellytyksiä myös jatkossa.

Sen sijaan työmarkkinoilta on saatu jatkuvasti heikentyviä uutisia. Huonontunut työmarkkinatilanne on julkisen talouden sopeutustoimien sekä maailmanpolitiikan tapahtumien ohella heijastunut kuluttajien jo ennestään vaisuihin tunnelmiin. Ne ovat osaltaan lykänneet kotitalouksien kulutuksen elpymistä.

Säästämistä on kuitenkin yhä suosittu kuluttamisen sijaan. Kotitalouksien säästämisaste nousi toisella vuosineljänneksellä jo 7,3 prosenttiin, eli pandemian alku poisluettuna korkeimmilleen koko tilastohistorian (1999-) aikana.

“Yksityisen kulutuksen liikkeelle saamiseksi tarvitsemme nyt positiivisia uutisia etenkin kotimaan taloudesta ja työllisyyden kehityksestä. Myös maailmanpolitiikan uhkien lieventyminen hälventäisi kuluttajien varovaisuutta. Muutoin edellytykset kulutuksen piristymiselle ovat olemassa”, Ronkanen toteaa.

S-Pankki ennustaa yksityisen kulutuksen supistuvan myös tänä vuonna. Vuosina 2026–2027 yksityinen kulutus kuitenkin piristyy ennusteen mukaan noin 1,5 prosentin kasvulukemiin.

Yksityinen sektori työllisyyden kasvun veturina

Yksityisen sektorin työllisyys osoitti keväällä jo myönteisempiä merkkejä, mutta kesä- ja heinäkuun tilastot olivat jälleen pettymys. Julkisen sektorin työllisyys on heikentynyt tänä vuonna yksityistä sektoria tuntuvammin.  Heinäkuussa työttömyysasteen trendiluku kohosi jo 9,6 prosenttiin.

“Odotamme yksityisen sektorin johdattavan Suomen työmarkkinan suotuisampaan suuntaan, mutta tämä käänne parempaan näyttää tapahtuvan aiempia odotuksiamme myöhemmin”, Ronkanen sanoo.

Odotuksiamme heikomman kevään ja kesän työmarkkinakehityksen vuoksi nostamme S-Pankin työttömyysasteen ennusteita. Odotamme työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin 9,3 prosenttia. Ennustamme työttömyysasteen laskevan ensi vuonna maltillisesti 8,8 prosenttiin, ja laskun jatkuvan vuonna 2027 keskimäärin 8,0 prosenttiin.

Asuntomarkkinat hiipivät pohjalta ylöspäin

Asuntomarkkinoiden elpyminen on kevään ja kesän aikana ollut odotettua vaisumpaa. Kauppamäärät ovat kuitenkin yhä lisääntyneet. Vanhojen osakeasuntojen, eli kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin huhti-heinäkuussa 15 prosenttia vuodentakaista enemmän. Sen sijaan Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tuoreet tilastot osoittavat kauppamäärien hienoisesti vähentyneen elokuussa vuodentakaiseen verrattuna.  Omakotitalojen kauppamäärät ovat kuitenkin viime aikoina lisääntyneet osakeasuntoja enemmän.

Asuntokaupan hienoinen piristyminen ei ole kuitenkaan vielä kääntänyt hintoja kunnolla nousuun, kun kesän aikana asuntojen hinnat saavuttivat pääkaupunkiseudulla jälleen uudet pohjalukemat. Sen sijaan monessa suuressa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnat ovat osoittaneet jo orastavaa nousua.

Asuntolainakannan keskikorko on jatkanut laskuaan ollen heinäkuussa 2,91 prosenttia. Tämä on 1,10 prosenttiyksikköä vuodentakaista matalampi.

“Korkojen lasku aiemmista huipuistaan antaa eväät asuntojen hintakäänteelle kohti maltillista nousua. Korkomuutos ei kuitenkaan yksistään ole riittänyt asuntohintojen käänteeseen. Näyttää ilmeiseltä, että hintakäänne edellyttää myös kotitalouksien luottamuksen vahvistumista nykytasoiltaan”, Ronkanen kuvaa.

S-Pankki laskee vanhojen osakeasuntojen hintaennustetta kuluvan vuoden osalta aiemmasta yhden prosentin nousuennusteesta. Odotamme nyt hintojen keskimäärin pysyvän tänä vuonna ennallaan. Vuosina 2026–27 ennustamme asuntojen hintojen nousevan 2,5 prosenttia.

Korot asettuvat nykytasolleen

Euroopan keskuspankki (EKP) on pitänyt talletuskorkonsa ennallaan kahdessa viimeisimmässä kokouksessaan, ja kesäkuusta lähtien talletuskorko on ollut 2,0 prosenttia. Viimeisimmissä kokouksissaan EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on todennut, että keskuspankki on nyt korkotason osalta hyvässä tilanteessa. Euroalueen inflaatio on hidastunut lähelle kahden prosentin tavoitetasoaan, ja euroalueen talouskasvu on hieman piristynyt, vaikkakin se on edelleen maltillista.

Korkonäkymien kannalta keskeinen seikka on kuitenkin odotukset euroalueen inflaation kehityksestä. Viimeisimmissä ennusteissaan EKP arvioi inflaation olevan hieman alle kahdessa prosentissa vuosina 2026–2027. Korkomarkkinoiden tulkinta on, että EKP:n koronlaskut ovat tulleet ainakin tämän vuoden osalta päätökseen.

“S-Pankin pääskenaariona on, että EKP pitää talletuskorkonsa ennallaan 2,0 prosentissa vuoden 2026 loppuun asti. Tämä toki edellyttää, että euroalueen inflaatio ei hidastu ensi vuonna nykyodotuksia enemmän esimerkiksi energiahintojen laskun tai euron vahvistumisen seurauksena. Jos inflaatio yllättää alasuuntaisesti, voi EKP päätyä tekemään vielä yhden koronlaskun vuoden 2026 alkupuoliskolla”, Ronkanen sanoo.

Euriborkorot ovat laskeneet tuntuvasti syksyn 2023 huipputasoistaan ja ne ovat viime aikoina liikkuneet hieman yli kahden prosentin lukemissa. Arvioimme euriborien pysyvän lähitulevaisuudessa lähellä nykytasojaan.

Lue tuorein talousennuste kokonaisuudessaan: Talouden suunta - syyskuu 2025(PDF)

S-Pankki julkaisee talous- ja asuntomarkkinaennusteita neljä kertaa vuodessa. Tutustu aikaisempiin ennusteisiin S-Pankin talousennusteet -sivustolla.

Tärkeää tietoa 

Tämä markkinakatsaus on laadittu S-Pankki-konsernin toimesta ja sen tarkoituksena on tarjota yleistä tietoa markkinoiden kehityksestä. Katsauksen tiedot perustuvat luotettavina pidettyihin lähteisiin ja ajankohtaiseen markkinatietoon. Vaikka S-Pankki-konserni pyrkii varmistamaan tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, emme voi taata niiden täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Tämä katsaus ei ole sijoitussuositus eikä sitä tule pitää sellaisena.