Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä
22.9.2025 07:02:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Tulosten perusteella käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja laski erikoissairaanhoidon käyntien määrää. Muiden sairausdiagnoosien kohdalla ei havaittu vaikutuksia.
”Tulos viittaa siihen, että tulojen lisääntyminen vähensi pienituloisten taloudellista stressiä, joka johti mielenterveysongelmien vähenemiseen”, kertoo johtava tutkija Jouko Verho VATT:sta.
Lääkkeiden käyttö alkoi vähentyä puolen vuoden kuluttua kokeilun alusta, ja vaikutus säilyi vielä kokeilun päätyttyä. Kokeiluun valittujen Kelan työttömyysetuuden saajien joukossa mielenterveyslääkkeiden käyttö osoittautui varsin yleiseksi. Verrokkiryhmässä psyykenlääkkeitä käytettiin henkeä kohden keskimäärin 240 päivittäisannosta kolmen vuoden seuranta-aikana.
Terveysvaikutuksista näyttöä juuri Suomessa
”Tulonsiirtojen terveysvaikutusten selvittäminen luotettavalla tavalla tapahtuu vertaamalla keskenään samanlaisia ryhmiä, jotka eroavat toisistaan vain saatujen tulonsiirtojen suhteen”, Verho kertoo.
Tällaisia satunnaistettuja kokeiluja on aiemmin tehty pääasiassa Yhdysvalloissa. Näissä vaikutukset pienituloisten terveyteen ovat osoittautuneet vähäisiksi tai merkityksettömiksi.
”Tutkimuksemme tarjoaa vankkaa rekisteritietoon perustuvaa näyttöä tulotason positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa”, toteaa Verho.
Tulonsiirrot tuskin tehokkain ratkaisu mielenterveysongelmiin
Kokeilussa tulonsiirrolla pystyttiin lieventämään mielenterveysongelmia vain rajallisesti. Mielenterveyden hoitoon käytettyjen lääkkeiden päivittäisannokset vähenivät ainoastaan 20 yksiköllä per henkilö kolmen vuoden aikana. Kohdennetut mielenterveyspalvelut ovat luultavasti huomattavasti kustannustehokkaampi tapa hoitaa mielenterveysongelmia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouko VerhoJohtava tutkijaVATT
Puh:0295 519 409jouko.verho@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme