Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota
26.9.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.9.2025
Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet osaksi monen työntekijän arkea, ja työpaikoilla etsitään sopivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeen tulokset tarkentavat kuvaa etätyön hyödyistä ja haitoista erilaisissa tilanteissa ja työntekijäryhmissä ajan kuluessa.
– Etätyö ei ole pelkästään hyvä tai huono asia. Se voi lisätä joustavuutta mutta myös heikentää yhteisöllisyyttä. Siksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa etätyö tuo hyötyjä ja milloin taas haittoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Mikä on oikea määrä etätyötä?
Tutkimuksessa havaittiin, että ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia ja lisätä kielteisiä asenteita työtä kohtaan. Toivottua vähäisempi etätyö oli yhteydessä matalampaan työn imuun ja suurempiin aikeisiin irtisanoutua. Toisaalta myös toivottua runsaammalla etätyöllä näytti olevan kielteisiä vaikutuksia koettuun työkykyyn ja työssä suoriutumiseen.
– Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, se heijastuu jaksamiseen ja motivaatioon – olipa sitten kyse toivottua vähäisemmästä tai runsaammasta etätyöstä, Työterveyslaitoksen tutkija Sampo Suutala kuvaa.
Lyhyellä aikavälillä etätyö voi helpottaa arkea ja vähentää kuormitusta. Riskit puolestaan tulevat usein näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä.
– Erityisesti yksilötasolla etätyö voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta yhteisötasolla seuraukset voivat ajan myötä olla kielteisiä. Siksi erilaisten työmuotojen vaikutuksista on tärkeää puhua avoimesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä pitkäaikaisesti, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.
Miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää etätyössä?
Tutkimuksen mukaan runsas etätyö ei ainoastaan heikennä yhteisöllisyyttä, vaan saattaa myös vähentää työntekijän tarvetta kuulua työyhteisöön. Tämä löydös on yllättävä, sillä yhteenkuuluvuuden tarpeen kaltaisia yksilöllisiä taipumuksia on yleensä pidetty verrattain pysyvinä.
Runsas etätyö voi siis itsessään vähentää halua tulla lähitöihin toimistolle, jolloin myös yhteisöllisyyden tuomat voimavarat, kuten tuki, tiedon jakaminen ja luottamus, voivat kärsiä. Toisaalta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia voidaan tietoisesti vahvistaa myös etäympäristöissä työskentelytapoja ja käytänteitä kehittämällä, esimerkiksi lisäämällä säännöllisiä kasvokkaisia tapaamisia ja arjen matalan kynnyksen kohtaamisia.
– Vetovoimatekijöitä toimistolla työskentelyyn ovat hyvät työtilat, luottamukselliset työtoverisuhteet sekä ihmislähtöinen lähijohtaminen. Pakko suuntaan tai toiseen syö hyvinvointia, kun taas sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös tuottava, Kaltiainen muistuttaa.
HYMY-hanke
- Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeessa selvitettiin monipaikkatyön vaikutuksia tutkimalla sen yhteyksiä yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja toimintaan työssä.
- Aineisto kerättiin kyselyillä kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024 sekä viikoittaisilla kyselyillä kuuden viikon ajalta.
- Päärahoittaja: Työsuojelurahasto (hanke 230152). Lisäksi hanketta rahoittivat Työterveyslaitos, Kuopion kaupunki ja OP Ryhmä.
Lue lisää
- Hankesivu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi/hymy
- Hankkeen loppuraportti Julkarissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/152106
Lisätietoja
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, 050 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Erilaiset tunnekoodit selittävät jännitteitä työyhteisöissä esimerkiksi sukupolvien välillä19.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tunteet ja niiden hallitseminen ovat nykytyöelämässä tärkeä osa työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tunnistettiin tunnekoodien merkitys työelämässä. Koodit ovat normeja, jotka määrittelevät hyväksyttäviä ja toivottavia tunteisiin liittyviä toimintatapoja työssä. Eriytyneet tunnekoodit esimerkiksi sukupolvien tai sukupuolten välillä voivat aiheuttaa jännitteitä ja väärinymmärryksiä työyhteisöissä. Jo koodien olemassaolon tunnistaminen voi auttaa parantamaan yhteistyötä ja työilmapiiriä. Työyhteisöjen avuksi on julkaistu aiheesta maksuton opas.
Different emotional codes explain tensions in work communities, for example, between generations19.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Emotions and managing them are an important part of work ability in today’s work life. A research project by the Finnish Institute of Occupational Health identified the significance of emotional codes in work life. Codes are norms that define acceptable and desirable behaviours related to emotions at work. Different emotional codes between generations or genders, for example, can cause tensions and misunderstandings in work communities. Even simply identifying the existence of codes can help improve collaboration and the work atmosphere. A free guide has been published to help work communities.
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme