Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota
26.9.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.9.2025
Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet osaksi monen työntekijän arkea, ja työpaikoilla etsitään sopivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeen tulokset tarkentavat kuvaa etätyön hyödyistä ja haitoista erilaisissa tilanteissa ja työntekijäryhmissä ajan kuluessa.
– Etätyö ei ole pelkästään hyvä tai huono asia. Se voi lisätä joustavuutta mutta myös heikentää yhteisöllisyyttä. Siksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa etätyö tuo hyötyjä ja milloin taas haittoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Mikä on oikea määrä etätyötä?
Tutkimuksessa havaittiin, että ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia ja lisätä kielteisiä asenteita työtä kohtaan. Toivottua vähäisempi etätyö oli yhteydessä matalampaan työn imuun ja suurempiin aikeisiin irtisanoutua. Toisaalta myös toivottua runsaammalla etätyöllä näytti olevan kielteisiä vaikutuksia koettuun työkykyyn ja työssä suoriutumiseen.
– Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, se heijastuu jaksamiseen ja motivaatioon – olipa sitten kyse toivottua vähäisemmästä tai runsaammasta etätyöstä, Työterveyslaitoksen tutkija Sampo Suutala kuvaa.
Lyhyellä aikavälillä etätyö voi helpottaa arkea ja vähentää kuormitusta. Riskit puolestaan tulevat usein näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä.
– Erityisesti yksilötasolla etätyö voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta yhteisötasolla seuraukset voivat ajan myötä olla kielteisiä. Siksi erilaisten työmuotojen vaikutuksista on tärkeää puhua avoimesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä pitkäaikaisesti, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.
Miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää etätyössä?
Tutkimuksen mukaan runsas etätyö ei ainoastaan heikennä yhteisöllisyyttä, vaan saattaa myös vähentää työntekijän tarvetta kuulua työyhteisöön. Tämä löydös on yllättävä, sillä yhteenkuuluvuuden tarpeen kaltaisia yksilöllisiä taipumuksia on yleensä pidetty verrattain pysyvinä.
Runsas etätyö voi siis itsessään vähentää halua tulla lähitöihin toimistolle, jolloin myös yhteisöllisyyden tuomat voimavarat, kuten tuki, tiedon jakaminen ja luottamus, voivat kärsiä. Toisaalta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia voidaan tietoisesti vahvistaa myös etäympäristöissä työskentelytapoja ja käytänteitä kehittämällä, esimerkiksi lisäämällä säännöllisiä kasvokkaisia tapaamisia ja arjen matalan kynnyksen kohtaamisia.
– Vetovoimatekijöitä toimistolla työskentelyyn ovat hyvät työtilat, luottamukselliset työtoverisuhteet sekä ihmislähtöinen lähijohtaminen. Pakko suuntaan tai toiseen syö hyvinvointia, kun taas sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös tuottava, Kaltiainen muistuttaa.
HYMY-hanke
- Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeessa selvitettiin monipaikkatyön vaikutuksia tutkimalla sen yhteyksiä yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja toimintaan työssä.
- Aineisto kerättiin kyselyillä kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024 sekä viikoittaisilla kyselyillä kuuden viikon ajalta.
- Päärahoittaja: Työsuojelurahasto (hanke 230152). Lisäksi hanketta rahoittivat Työterveyslaitos, Kuopion kaupunki ja OP Ryhmä.
Lue lisää
- Hankesivu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi/hymy
- Hankkeen loppuraportti Julkarissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/152106
Lisätietoja
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, 050 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Företagshälsovårdens lägesbild publicerad – branschspecifika skillnader i orsakerna till sjukfrånvaro4.2.2026 08:00:00 EET | Pressmeddelande
De nya lägesbildsvyerna i Arbetshälsoinstitutets tjänst Arbetslivskunskap visar hur företagshälsovårdens tjänster används i Finland. De ger djupare information än tidigare om sjukdomsprevalens och orsaker till arbetsoförmåga inom olika branscher. Materialet består av uppgifter som företagshälsovårdens serviceproducenter har lämnat till Vårdanmälningsregistret inom den öppna primärvården (Avohilmo-registret) som förvaltas av Institutet för hälsa och välfärd.
Työterveyshuollon tilannekuva julkaistu – toimialakohtaisia eroja sairauspoissaolojen syissä4.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelun uudet tilannekuvanäkymät näyttävät, miten työterveyshuollon palveluita käytetään Suomessa. Ne antavat aiempaa syvällisempää tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyyden syistä eri toimialoilla. Aineistona on työterveyshuollon palveluntuottajien toimittamat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon avohoidon Avohilmo-rekisteriin.
Overview of occupational health care published – sectoral differences in the reasons for sickness absence4.2.2026 08:00:00 EET | Press release
The new overviews in the Working Life Information service by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrate how occupational health care services are used in Finland. They provide more in-depth information than before on the incidence of illness and the causes of work disability in different sectors. The data consists of information provided by occupational health service providers to the Finnish Institute for Health and Welfare’s Avohilmo outpatient care register.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: tammikuu 202628.1.2026 08:04:05 EET | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 11 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi yhteistä kehittämistä hybridityössä, työkyvyttömyyseläkkeen riskiä ja työttömien työelämävalmiuden vahvistamista. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas i en positiv riktning22.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas enligt många indikatorer i en positiv riktning trots ständiga förändringar. Förbättring krävs i arbetsgemenskapernas innovativitet. Den viktigaste målgruppen för utvecklingsåtgärder är socialtjänsterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme