Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.9.2025
Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet osaksi monen työntekijän arkea, ja työpaikoilla etsitään sopivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeen tulokset tarkentavat kuvaa etätyön hyödyistä ja haitoista erilaisissa tilanteissa ja työntekijäryhmissä ajan kuluessa.
– Etätyö ei ole pelkästään hyvä tai huono asia. Se voi lisätä joustavuutta mutta myös heikentää yhteisöllisyyttä. Siksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa etätyö tuo hyötyjä ja milloin taas haittoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Mikä on oikea määrä etätyötä?
Tutkimuksessa havaittiin, että ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia ja lisätä kielteisiä asenteita työtä kohtaan. Toivottua vähäisempi etätyö oli yhteydessä matalampaan työn imuun ja suurempiin aikeisiin irtisanoutua. Toisaalta myös toivottua runsaammalla etätyöllä näytti olevan kielteisiä vaikutuksia koettuun työkykyyn ja työssä suoriutumiseen.
– Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, se heijastuu jaksamiseen ja motivaatioon – olipa sitten kyse toivottua vähäisemmästä tai runsaammasta etätyöstä, Työterveyslaitoksen tutkija Sampo Suutala kuvaa.
Lyhyellä aikavälillä etätyö voi helpottaa arkea ja vähentää kuormitusta. Riskit puolestaan tulevat usein näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä.
– Erityisesti yksilötasolla etätyö voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta yhteisötasolla seuraukset voivat ajan myötä olla kielteisiä. Siksi erilaisten työmuotojen vaikutuksista on tärkeää puhua avoimesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä pitkäaikaisesti, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.
Miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää etätyössä?
Tutkimuksen mukaan runsas etätyö ei ainoastaan heikennä yhteisöllisyyttä, vaan saattaa myös vähentää työntekijän tarvetta kuulua työyhteisöön. Tämä löydös on yllättävä, sillä yhteenkuuluvuuden tarpeen kaltaisia yksilöllisiä taipumuksia on yleensä pidetty verrattain pysyvinä.
Runsas etätyö voi siis itsessään vähentää halua tulla lähitöihin toimistolle, jolloin myös yhteisöllisyyden tuomat voimavarat, kuten tuki, tiedon jakaminen ja luottamus, voivat kärsiä. Toisaalta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia voidaan tietoisesti vahvistaa myös etäympäristöissä työskentelytapoja ja käytänteitä kehittämällä, esimerkiksi lisäämällä säännöllisiä kasvokkaisia tapaamisia ja arjen matalan kynnyksen kohtaamisia.
– Vetovoimatekijöitä toimistolla työskentelyyn ovat hyvät työtilat, luottamukselliset työtoverisuhteet sekä ihmislähtöinen lähijohtaminen. Pakko suuntaan tai toiseen syö hyvinvointia, kun taas sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös tuottava, Kaltiainen muistuttaa.
HYMY-hanke
- Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeessa selvitettiin monipaikkatyön vaikutuksia tutkimalla sen yhteyksiä yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja toimintaan työssä.
- Aineisto kerättiin kyselyillä kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024 sekä viikoittaisilla kyselyillä kuuden viikon ajalta.
- Päärahoittaja: Työsuojelurahasto (hanke 230152). Lisäksi hanketta rahoittivat Työterveyslaitos, Kuopion kaupunki ja OP Ryhmä.
Lue lisää
- Hankesivu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi/hymy
- Hankkeen loppuraportti Julkarissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/152106
Lisätietoja
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, 050 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: joulukuu 202517.12.2025 08:32:40 EET | Tiedote
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kahdeksan tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi kaupan alan työkuormitusta, osasairauspäivärahan käyttöä ja sitä, millainen lyhytpsykoterapian ja muun keskusteluhoidon nykytila on työterveyshuolloissa. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Ekologisk hållbarhet är en konkurrensfördel för företag – digitalisering påskyndar den gröna omställningen12.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Verksamhetens ekologiska hållbarhet har särskilt i stora företag blivit en betydande konkurrensfaktor. I enkäten Digivihreä siirtymä ja työ (Digital och grön omställning och arbete) utredde man hur den gröna omställningen syns i företagens strategi, vardagliga verksamhet och innovationer.
Ekologinen kestävyys on yritysten kilpailuetu – digitalisaatio vauhdittaa vihreitä innovaatioita12.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Toiminnan ekologinen kestävyys on erityisesti suurissa yrityksissä noussut merkittäväksi kilpailutekijäksi. Digivihreä siirtymä ja työ -kyselyssä selvitettiin, miten vihreä siirtymä näkyy yritysten strategiassa, arjen toiminnassa ja innovaatioissa.
Ecological sustainability is a competitive advantage for companies – digitalization is accelerating the green transition12.12.2025 06:00:00 EET | Press release
Ecological sustainability has become a significant competitive factor, especially for large companies. A survey on the twin (digital and green) transition and work investigated the ways in which the green transition is reflected in companies’ strategy, daily operations and innovations.
Undersökning: Inom handelsbranschen bör man vara uppmärksam på belastningstoppar4.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetets belastning inom handelsbranschen är rimlig, men det förekommer belastningstoppar i arbetet. För fysisk belastning finns det redan hjälpmedel. Stöd behövs emellertid även för psykisk belastning, såsom svåra möten med kunder. Dessutom kräver det stora antalet unga arbetstagare och den höga omsättningen inom handelsbranschen god och kontinuerlig introduktion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme