Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.9.2025
Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet osaksi monen työntekijän arkea, ja työpaikoilla etsitään sopivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeen tulokset tarkentavat kuvaa etätyön hyödyistä ja haitoista erilaisissa tilanteissa ja työntekijäryhmissä ajan kuluessa.
– Etätyö ei ole pelkästään hyvä tai huono asia. Se voi lisätä joustavuutta mutta myös heikentää yhteisöllisyyttä. Siksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa etätyö tuo hyötyjä ja milloin taas haittoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Mikä on oikea määrä etätyötä?
Tutkimuksessa havaittiin, että ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia ja lisätä kielteisiä asenteita työtä kohtaan. Toivottua vähäisempi etätyö oli yhteydessä matalampaan työn imuun ja suurempiin aikeisiin irtisanoutua. Toisaalta myös toivottua runsaammalla etätyöllä näytti olevan kielteisiä vaikutuksia koettuun työkykyyn ja työssä suoriutumiseen.
– Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemisen tapoihin, se heijastuu jaksamiseen ja motivaatioon – olipa sitten kyse toivottua vähäisemmästä tai runsaammasta etätyöstä, Työterveyslaitoksen tutkija Sampo Suutala kuvaa.
Lyhyellä aikavälillä etätyö voi helpottaa arkea ja vähentää kuormitusta. Riskit puolestaan tulevat usein näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä.
– Erityisesti yksilötasolla etätyö voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta yhteisötasolla seuraukset voivat ajan myötä olla kielteisiä. Siksi erilaisten työmuotojen vaikutuksista on tärkeää puhua avoimesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöä että työyhteisöä pitkäaikaisesti, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.
Miten yhteisöllisyyttä voi ylläpitää etätyössä?
Tutkimuksen mukaan runsas etätyö ei ainoastaan heikennä yhteisöllisyyttä, vaan saattaa myös vähentää työntekijän tarvetta kuulua työyhteisöön. Tämä löydös on yllättävä, sillä yhteenkuuluvuuden tarpeen kaltaisia yksilöllisiä taipumuksia on yleensä pidetty verrattain pysyvinä.
Runsas etätyö voi siis itsessään vähentää halua tulla lähitöihin toimistolle, jolloin myös yhteisöllisyyden tuomat voimavarat, kuten tuki, tiedon jakaminen ja luottamus, voivat kärsiä. Toisaalta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia voidaan tietoisesti vahvistaa myös etäympäristöissä työskentelytapoja ja käytänteitä kehittämällä, esimerkiksi lisäämällä säännöllisiä kasvokkaisia tapaamisia ja arjen matalan kynnyksen kohtaamisia.
– Vetovoimatekijöitä toimistolla työskentelyyn ovat hyvät työtilat, luottamukselliset työtoverisuhteet sekä ihmislähtöinen lähijohtaminen. Pakko suuntaan tai toiseen syö hyvinvointia, kun taas sisäisesti motivoitunut työntekijä on myös tuottava, Kaltiainen muistuttaa.
HYMY-hanke
- Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -hankkeessa selvitettiin monipaikkatyön vaikutuksia tutkimalla sen yhteyksiä yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja toimintaan työssä.
- Aineisto kerättiin kyselyillä kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024 sekä viikoittaisilla kyselyillä kuuden viikon ajalta.
- Päärahoittaja: Työsuojelurahasto (hanke 230152). Lisäksi hanketta rahoittivat Työterveyslaitos, Kuopion kaupunki ja OP Ryhmä.
Lue lisää
- Hankesivu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi/hymy
- Hankkeen loppuraportti Julkarissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/152106
Lisätietoja
- Janne Kaltiainen, erikoistutkija, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- Sampo Suutala, tutkija, sampo.suutala@ttl.fi, 050 563 0131
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: lokakuu 202522.10.2025 08:15:46 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kymmenen tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi etätyöterveysneuvotteluja, hybridityön vaikutuksia hyvinvointiin ja sitä, millaista työpainetta asiantuntijat kokevat. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme