Kysely: Suomalaisten halukkuus ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia laskenut
- Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla on aiempaa vähemmän vapaaehtoisia vakuutuksia.
- Suosion lasku koskee kotivakuutusta, vapaaehtoista tapaturmavakuutusta, henkivakuutusta ja vapaaehtoista ajoneuvovakuutusta eli kaskoa. Vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen suosio on pysynyt kyselytutkimuksen mukaan jotakuinkin ennallaan.
- Asiantuntijan mukaan suosion laskun takana voi olla kiristynyt taloustilanne. Vakuutuksista säästäminen voi kuitenkin käydä kalliiksi, mikäli vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole kunnossa.
- Tiedot selviävät Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Vakuutustutkimuksesta. Se on kansalaisille tehtävä kyselytutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Edellinen tutkimus on vuodelta 2022.
Suomalaisten suosituin vapaaehtoinen vakuutus on edelleen kotivakuutus. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan se on 84 prosentilla suomalaisista. Kolme vuotta sitten kyselytutkimuksessa luku oli 88 prosenttia. Kotivakuutuksen suosiossa on Finanssiala ry:n (FA) Vakuutustutkimuksen mukaan ollut laskeva trendi huippuvuodesta 2014 lähtien. Tuolloin peräti 95 prosentilla vastanneista oli kotivakuutus.
Edellisestä vuoden 2022 mittauskerrasta useiden vapaaehtoisten vakuutusten suosio putosi useammalla prosenttiyksiköllä:
- Kotivakuutus 84 % (88 % vuonna 2022)
- Vapaaehtoinen autovakuutus, kasko 49 % (56 %)
- Vapaa-ajan tapaturmavakuutus 37 % (45 %)
- Henkivakuutus kuoleman varalta 26 % (30 %)
Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus oli kyselyn mukaan 21 prosentilla suomalaista. Vuotta aiemmin näin vastasi 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tätä tukee myös FA:n vahinkovakuutusyhtiöiltä keräämä sairauskuluvakuutustilasto. Muiden vakuutuslajien suosiosta ei ole saatavilla vastaavaa yhtenäistä yhtiöiden myyntilukuihin perustuvaa tilastoa.
Vakuutustutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten riskitietoisuutta, eli sitä, miten suurina uhkina oman tai perheen hyvinvoinnille erilaiset riskit koettiin. Riskitietoisuudessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia, joten vakuutusten alentunut suosio ei selity koetun riskin muutoksella.
Vapaaehtoisissa vakuutuksissa säästäminen voi käydä pidemmän päälle kalliiksi
Finanssiala ry:n vakuutusasioista vastaavan johtajan Hannu Ijäksen mukaan vapaaehtoisista vakuutuksista säästämistä kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä oman riskinsietokykynsä rajoja.
”Jos taloustilanne on tiukka, voi katse kääntyä vakuutusmaksusta karsimiseen. Se voi kuitenkin käydä pidemmän päälle paljon kalliimmaksi, jos vahinko tai tapaturma sattuu ja vakuutukseen pitäisi turvautua. Kannattaa harkita tarkkaan oman riskinsietokyvyn rajoja: kestäisikö oma talous todella sellaisen vahingon, jonka korvaavasta vakuutuksesta harkitsee luopuvansa?” Ijäs sanoo. ”Tiukassa taloustilanteessa voi myös harkita vakuutuksen omavastuun nostoa. Vahingon sattuessa isompi osa maksetaan silloin omasta pussista, mutta vakuutuksen hintaa se laskee selvästi. Tällöin kuitenkin suurissa vahinkotapauksissa selusta on turvattu”, Ijäs vinkkaa.
Esimerkiksi kotivakuutuksen suhteen mahdolliset menetykset vahinkotapauksessa voivat olla rahallisesti suuria. Tulipalon tai vesivahingon kohdalla menetykset ovat helposti kymmeniätuhansia euroja, jopa suurempia. Kerrostaloasunnoissa vesivahinkotapauksessa voi syntyä myös korvausvelvollisuutta muiden asuntojen vahingoista.
”Jos oma talous ei kestä vahinkoa, on vakuutuksesta luopuminen hyvin riskialtista”, Ijäs perustelee. ”Monelle suomalaiselle tärkeän auton kohdalla rahalliset menetykset ovat todennäköisesti kotivakuutuksen suojaamia tulipalo- ja vesivuotovahinkoja pienempiä. Silti voi miettiä, miten tärkeä auto itselle on esimerkiksi töihin kulkemisen kannalta. Jos auto vaurioituu liikenneonnettomuudessa, onko korjaamiseen varaa? Ja jos ei ole, pystyykö elämään ilman autoa? Tällainen ajatuskulku täytyisi käydä jokaisen vakuutuksen kohdalla”, Ijäs sanoo.
Henkivakuutuksen määrällisen suosion laskun lisäksi on olemassa näyttöä siitä, että vaikka henkivakuutus olisikin, riskihenkivakuuttavat suomalaiset itsensä kuoleman varalta liian alhaisilla summilla. Vuoden 2022 keväällä Etla julkisti tutkimuksen henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.
Nyt tehty vakuutustutkimus toteutettiin Norstat Finland Oy:n Norstatpanel-online-tutkimuspaneelissa. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 30.4–12.05. 2025 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi noin tuhat suomalaista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu IjäsJohtaja, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4225hannu.ijas@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme