Oulun yliopisto

Nanoselluloosasta edistyksellisiä vaahtomateriaaleja vedenpuhdistukseen, älypakkauksiin ja vihreään elektroniikkaan

Jaa

Nanoselluloosa on kasvikuiduista valmistettava, uusiutuva nanomateriaali, jonka ainutlaatuisiin ominaisuuksiin kuuluvat keveys, erittäin hyvä lujuus ja suuri pinta-ala. Oulun yliopiston Mohammad Karzarjeddin väitöstyössä tutkittiin nanoselluloosaan perustuvia huokoisia vaahtomateriaaleja veden puhdistuksessa, älypakkauksissa ja langattoman tietoliikenteen sovelluksissa. Nämä uudet nanoselluloosasovellukset vähentävät riippuvuutta fossiilipohjaisista materiaaleista.

Kuvassa henkilö laboratoriossa pitelee pientä pulloa, jossa on aerogeelirakeita.
Mohammad Karzarjeddin väitöstyössä kehitettiin myös pieniä, pallomaisia ja kevyitä aerogeelirakeita, jotka imevät tehokkaasti öljyjä ja liuottimia vedestä. Rakeisiin lisättin magneettisia nanohiukkasia, jotta ne voidaan helposti kerätä ja käyttää uudelleen. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Uudessa väitöstutkimuksessa keskityttiin uuden sukupolven superkevyisiin vaahtoihin, joita kutsutaan aerogeeleiksi ja jotka voivat sisältää ilmaa yli 99 prosenttia painostaan. Vaahtojen raaka-aineena toimii puusellusta valmistettu nanoselluloosa.

”Selluloosa muunnetaan ohuista ja vahvoista selluloosananokuiduista koostuvaksi vesigeeliksi, joka sitten kuivataan aerogeeliksi: erittäin kevyeksi ja huokoiseksi kiinteäksi aineeksi, joka koostuu pääasiassa ilmasta. Aerogeeleistä voidaan valmistaa monia korkean teknologian sovelluksia, kuten materiaaleja epäpuhtauksien poistamiseen vedestä, kosteuteen tai lämpötilaan reagoivia älykkäitä pakkauksia sekä kevyitä materiaaleja langattomiin ja radiotaajuisiin tietoliikenneteknologioihin”, Karzarjeddi selittää.

Väitöstyössä kehitettiin esimerkiksi pieniä, pallomaisia ja kevyitä aerogeelirakeita, niin sanottuja superabsorbenttejä, jotka imevät erittäin tehokkaasti öljyjä ja liuottimia vedestä. Rakeisiin lisättiin magneettisia nanohiukkasia, jotta ne voidaan helposti kerätä ja käyttää uudelleen. Aerogeelipallot voivat imeä esimerkiksi kasviöljyä jopa noin 280-kertaisen määrän painoonsa nähden.

Nanoselluloosasta luotiin myös vaahtorakenteita langattomiin 5G- ja 6G-telekommunikaatioteknologioihin, joissa niitä voidaan hyödyntää korkeiden radiotaajuussignaalien muokkaamiseen. Nanoselluloosavaahtojen etuna on erityisesti niiden matalat signaalihäviöt.

Valtaosa tänä päivänä käytössä olevista vaahdoista ja huokoisista materiaaleista, esimerkiksi polyuretaani, on valmistettu fossiilisista raaka-aineista, ja niitä on vaikea kierrättää.

Karzarjeddin väitöstyön ohjaaja, professori Henrikki Liimatainen korostaa biopohjaisten materiaalien merkitystä: ”Uusia biomateriaaleja, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteita ja mahdollistavat uusia tulevaisuuden teknologioita, tarvitaan laajasti”, Liimatainen toteaa.

”Selluloosan nanomateriaaleilla on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia ja niitä voidaan muuntaa vaahtojen lisäksi erilaisiin muotoihin, kuten läpinäkyviksi kalvoiksi. Ne mahdollistavat kevyempien, vahvempien ja tehokkaampien materiaalien kehittämisen, jotka voivat mullistaa monia eri teollisuudenaloja”, Liimatainen jatkaa.

Nanoselluloosaan pohjautuvia materiaaleja kehitetään laajasti Liimataisen johtamassa Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä. Syyskuun alussa tarkastetussa Matias Lakovaaran väitöstyössä tutkittiin vedenkestäviä nanoselluloosakalvoja elintarvikepakkauksissa ja painetun elektroniikan sovelluksissa. Lue lisää: Selluloosan nanomateriaaleihin perustuvien kalvojen ja pinnoitteiden vedenkestävyyden parantaminen syväeutektisilla liuottimilla.

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mohammad Karzarjeddi väittelee perjantaina 26.9. Väitöskirjan suomennettu otsikko on Nanoselluloosan hybridiaerogeelit vedenpuhdistukseen, älypakkauksiin ja vihreään elektroniikkaan. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Falk Liebner BOKU yliopistosta Wienistä ja kustoksena professori Henrikki Liimatainen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Linnanmaalla salissa TA105 (Arina-Sali).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Mohammad Karzarjeddi, 046 922 5928, mohammad.karzarjeddi@oulu.fi, , kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Professori Henrikki Liimatainen, 050 565 9711, henrikki.liimatainen@oulu.fi, kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Kuvat

Kuvassa henkilö laboratoriossa pitelee pientä pulloa, jossa on aerogeelirakeita.
Mohammad Karzarjeddin väitöstyössä kehitettiin myös pieniä, pallomaisia ja kevyitä aerogeelirakeita, jotka imevät tehokkaasti öljyjä ja liuottimia vedestä. Rakeisiin lisättin magneettisia nanohiukkasia, jotta ne voidaan helposti kerätä ja käyttää uudelleen. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye