Aurinkovoiman nopea kasvu voi romahduttaa sähkön hinnan kesäisin – tuore tutkimus varoittaa taloudellisista riskeistä
Tutkimuksen mukaan Suomen sähkömarkkinoiden pelisääntöjä pitää päivittää, jotta investoinnit uusiutuvaan energiaan pysyvät houkuttelevina.

Aurinkosähkö on tärkeä osa Suomen ja koko Euroopan vihreää siirtymää. Sen määrän nopea lisääntyminen voi kuitenkin aiheuttaa odottamattomia seurauksia: tuore tutkimus osoittaa, että aurinkovoiman laajamittainen käyttöönotto voi painaa sähkön hinnan kesäisin jopa nollaan – ja horjuttaa näin siihen investoinnin kannattavuutta.
Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi: kun suuri määrä paneeleita tuottaa sähköä samaan aikaan, markkinahinta romahtaa näinä tunteina, jolloin myös aurinkosähkön tuottajien tulot putoavat. Kuluttajien kannalta halpa – jopa ilmainen – sähkö voi tuntua yksinomaan positiiviselta seikalta, mutta näin ei tutkijoiden mukaan ole.
“Aurinkosähkö kyllä sopii Suomeen, mutta liika aurinko kerralla voi lopulta olla taloudellinen riski”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Dilshika Heenatigala Kankanamge Aalto-yliopistosta.
Tutkijat tarkastelivat skenaarioanalyysin avulla, mitä tapahtuisi, jos Suomeen rakennettaisiin useita gigawatteja uutta aurinkosähkökapasiteettia nykyisten vuoden 2030 suunnitelmien lisäksi. Tutkijat havaitsivat, että aurinkosähkön tuottajien tulot voivat pahimmillaan pudota jopa 40 prosenttiin sähkön keskihinnasta.
Tilanne on Suomessa erityisen haastava, sillä meillä yhdistyvät vahva panostus ydinvoimaan, vauhdilla kasvava tuulivoima sekä kunnianhimoiset aurinkosuunnitelmat. Tämä tekee markkinasta poikkeuksellisen herkän hintojen heilahteluille. Liian nopea kehitys voikin vaarantaa aurinkosähköinvestointien kannattavuuden – ellei sähkömarkkinoita uudisteta.
”Markkinoiden ja teknologian on kehityttävä käsi kädessä, jotta aurinkosähkön kasvu pysyy taloudellisesti kestävällä pohjalla. Muuten on vaarana, että investointien tahti hidastuu ja vihreä siirtymä kärsii”, sanoo Heenatigala Kankanamge.
Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja muun muassa päättäjille, energiayhtiöille ja myös kuluttajille, jotta aurinkovoima pysyy taloudellisesti kannattavana Suomessakin. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi kulutusjousto voi auttaa tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa: sähköautojen älykäs lataus ja kaukolämmön sähköistäminen voisivat parantaa aurinkosähkön kannattavuutta.
Teknologian kehittyessä aurinkopaneeleita ei myöskään kannattaisi jatkossa suunnata etelään. Tutkijat huomauttavat, että uudet kaksipuoliset paneeliratkaisut, jotka asennetaan pystyyn itä–länsisuuntaisesti, soveltuvat erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin. Kesäpäivinä aurinko pysyttelee pitkään matalalla horisontin yläpuolella, jolloin pystysuora pinta pystyy hyödyntämään auringon säteilyn aamuisin ja iltaisin, kun sähkön kysyntäkin on korkeampaa.
Tutkimus on juuri julkaistu Renewable Energy Focus -lehdessä ja on luettavissa täällä: Economic viability of large-scale solar PV implementation in the Nordic power market: Case Finland.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa osana RealSolar-hanketta, ja sitä on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto STN.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dilshika Heenatigala Kankanamge
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
dilshika.heenatigalakankanamge@aalto.fi
+358504701752
Sanna Syri
Professori, Aalto-yliopisto
sanna.syri@aalto.fi
+358505993022
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa23.10.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa. Pulma on kiehtonut mieliä jo vuosisatoja, ja viimeisimmätkin parannukset sivuamislukujen alarajoille alle 16-ulotteisissa avaruuksissa ovat yli 20 vuoden takaa.
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme