Rinnekodit selvitti: Käsitykset yksityisistä ja julkisista hoivapalveluista eroavat ratkaisevasti

Suomalaisten näkemykset yksityisen ja julkisen sektorin tarjoamista hoivapalveluista ovat osin hyvinkin erilaiset, vaikka samankaltaisuuksiakin löytyy.

Verian selvitti Rinnekotien toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä yksityisistä ja julkisista hoivapalveluista elokuussa 2025. Vastaajia pyydettiin kertomaan, suosisivatko he yksityistä vai julkista ikääntyneille tarkoitettujen hoivapalvelujen tarjoajaa ja mitkä ovat heidän valintansa perusteet. Kyselyyn vastasi runsas tuhat suomalaista.

Yksilöllistä ja asiakaslähtöistä yksityistä hoivaa

Yksityinen hoiva sai runsaasti positiivisia mainintoja. Sen valtteja ovat muun muassa yksilöllisyys, ammattitaitoisuus, laatu ja asiakaslähtöisyys. Palvelut koetaan myös turvallisiksi ja hyvin saatavilla oleviksi. Toisaalta yksityinen hoiva mielletään kalliiksi – peräti 63 prosenttia vastaajista oli yhtä mieltä tämän väittämän kanssa. Kuitenkin vuoden 2024 lopussa uutisoitiin Hali ry:n selvityksestä, jonka mukaan julkisen palvelutuntuottajan hoivapalvelu on keskimäärin viidenneksen kalliimpaa kuin ostopalveluna yrityksistä tai järjestöistä hankittu hoivapalvelu. 

”Selvästi suomalaiset eivät ole täysin sisäistäneet sitä, että hyvinvointialueet hankkivat ison osan hoivapalveluista yksityisiltä palveluntarjoajilta, ja hinta määräytyy kilpailutuksen perusteella. Toisaalta on hienoa huomata, että esimerkiksi laadun ja asiakaslähtöisyyden eteen tehty jatkuva kehitystyö on huomattu”, toteaa Rinnekotien palvelujohtaja Hanna Ekman.

Vakaata ja edullista julkista palvelua

Julkisia palveluja luonnehdittiin edullisiksi, ammattitaitoisiksi, luotettaviksi ja turvallisiksi. Julkisen palvelun ehdottomana heikkoutena pidettiin huonoa saatavuutta, näin vastasi 33 prosenttia vastaajista. Myös yksilöllisten vaihtoehtojen ja asiakaslähtöisyyden puute sekä joustamattomuus saivat runsaasti mainintoja, kun vastaajat arvioivat julkisia hoivapalveluja.

Osa vastaajista arvosti julkisissa palveluissa sitä, että niillä ei tavoitella voittoa.

”Palveluntuottajiakin on monenlaisia. Esimerkiksi me Rinnekodit olemme kotimainen yhteiskunnallinen yritys, jonka Diakonissalaitos omistaa. Se puolestaan tekee liiketoimintamme tuotoilla yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Tämä on asia, jota sekä työntekijämme, asiakkaamme että tilaajamme arvostavat”, Hanna Ekman sanoo.

”Alan maineen kannalta on tärkeää, että sekä julkinen että yksityinen palveluntuottaja mielletään luotettaviksi toimijoiksi. Uskon, että yhteinen tahtotilamme on tuottaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palvelua”, Ekman jatkaa.

Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista

Vastaajista noin joka neljäs suosisi yksityistä hoivapalvelua, joka kolmas julkista. Loput vastaajat eivät osaa sanoa kantaansa tai heille ei ole väliä, kumpi palvelun tarjoaa. Mitä iäkkäämmältä henkilöltä asiaa kysyi, sitä todennäköisemmin tämä otti kantaa julkisen palveluntarjoajan puolesta. Yksityisten palvelujen suosio oli jonkin verran suurempi pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkimaisissa kunnissa.

Kysymykseen ikääntyneiden hoivan järjestämisen parhaasta vaihtoehdosta kahden kärki on selvä: Kotihoitoa piti parhaana vaihtoehtona 32 prosenttia, palvelukotia eli yhteisöllistä palvelua 30 prosenttia vastaajista. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoava hoivakoti miellytti 14:ää prosenttia vastaajista.

”Moni hyvinvointialue on viime aikoina alkanut suunnata palveluja yhä enemmän yhteisöllisen suuntaan. Vaikka oikein toteutettuna se mahdollistaa yksilöllisen ja räätälöidyn palvelun, on myös huolehdittava, että ikääntyneet asiakkaat pääsevät ympärivuorokautiseen hoivaan silloin, kun sitä tarvitsevat", Hanna Ekman arvioi.

Tutkimusaineisto on koottu Kantarin Kanavalla 8.-17.8.2025. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 008. Tiivistelmä tutkimuksesta tiedotteen liitteenä.