Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys: Kiintiömetsästys suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys esittävät, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa kiintiömetsästyksenä.

Vastaavalla tavalla kiintiömetsästyksenä on tähän asti järjestetty karhun kannanhoidollinen metsästys poronhoitoalueella. Kiintiömetsästys on toteutunut, vaikka karhu on myös poronhoitoalueella luontodirektiivissä tiukasti suojeltu IV-liitteen laji.

– Kiitän ministeri Sari Essayahia aamuisesta ilmoituksesta esittää suden metsästyksen käynnistämistä juuri kiintiömetsästyksenä tammikuun alusta alkaen. Esitämme, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys toteutettaisiin kiintiömetsästyksenä koko Suomessa, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Suden metsästys alkamaan elokuun alussa

Kiintiömetsästyksen toimintamallissa järjestöt esittävät, että suden metsästys alkaisi tulevina vuosina elokuun alussa ja se jatkuisi helmikuun loppuun asti, mikäli pyyntikiintiötä olisi käytettävissä. Suden metsästys on tähän asti alkanut tammikuun 1. päivänä.

– Metsästyksen alkamiselle elokuun alusta on olemassa vankat perusteet. Loppukesästä susipari alkaa opettaa pentujaan, jolloin myös metsästyksen tulisi alkaa. Alkusyksystä pyynti voitaisiin kohdistaa erityisesti laumojen nuoriin, samana vuonna syntyneisiin susiyksilöihin, jolloin nuoret sudet ovat vielä koon perusteella tunnistettavissa. Metsästyksen tavoitteena ei välttämättä tulisi olla koko lauman poisto, vaan metsästyspaine tulisi kohdistaa useisiin laumoihin metsästyskiintiön sallimissa rajoissa ihmis- ja koirapelon luomiseksi susiin, muistuttaa Lampinen.

Mikäli suden metsästys alkaisi vasta myöhemmin syksyllä, tulisi metsästys sallia kotieläinten, niiden laidunten ja karjasuojien läheisyydessä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi elokuun alusta alkaen.

Latviassa suden metsästys alkaa heinäkuun 15. päivänä.

Riistahallinto vastaamaan kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelusta

Suomen riistakeskuksella on kiintiömetsästykseen valmis ohjeistus ja toimiva hallintomalli, joka on sovellettavissa ja otettavissa käyttöön kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksessä.

Riistakeskuksen johdolla tehtäisiin kannanhoitoalueelle suunnitelma kannanhoidollisesta metsästyksestä kanta-arvion, kannanhoitosuunnitelman ja alueen toimijoiden kuten alueellisten riistaneuvostojen, kaupunkien ja kuntien sekä eri sidosryhmien kuulemisten perusteella.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä mm. Ruotsissa ja Baltian maissa. Myös esim. harmaahylkeen ja itämerennorpan pyynti tapahtuu niin Suomessa kuin Ruotsissakin kiintiömetsästyksenä.

Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien petojen poistamiseksi riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisten vahinkoja aiheuttavien eläinten poistopyyntiä poikkeusluvalla samalla alueella.

Lakiin petokantojen suojelu yksilöiden sijaan

Kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslakimme mukaan suurpetoa koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. Laissa tulisi kuitenkin suojella eri suurpetolajeja petoyksilöiden sijasta. Siten laissa tulisi kirjata, että petoja poistetaan kannanhoidollisella metsästyksellä kiintiömetsästyksenä tietyn lukumäärän rajoissa.

– Ministeriön asettaessa asetuksella tietylle suurpetolajille kannanhoidollisen metsästyksen kiintiön, oletuksena tällöin toki on, että kyseinen laji kestää vaarantumatta kiintiön mukaisen metsästyksen, perustelee puheenjohtaja Lampinen.

Liittojen esityksen voit ladata kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Liite: Metsästäjäliiton, MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen esitys kiintiömetsästyksestä kaikille suurpedoille.