Talousennuste vuosille 2025-2027: Taantuman jälkeen kasvutekijät kunnossa?
25.9.2025 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.
Suomen talous jatkoi hidasta elpymistä alkuvuonna, mutta lupaava kehitys pysähtyi kevään ja kesän aikana. Tämän vuoksi olemme laskeneet kuluvan vuoden kasvuennustetta 0,8 prosenttiyksikköä viime kevään ennusteesta. Kuluvan vuoden kasvuennustetta painaa eritoten yksityinen kulutus, kun taas nettovienti tukee haurasta kasvua. Tulevina vuosina investoinnit ja yksityinen kulutus elpyvät, mikä puolestaan vauhdittaa talouskasvua.
Yhteenveto Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteesta:
- Yksityinen kulutus supistuu toista vuotta peräkkäin, mutta kääntyy kasvuun tulevina vuosina patoutuneen kysynnän ja reaalitulojen nousun ansiosta. Inflaatio pysyy tänä vuonna hitaana, mutta kiihtyy kahden prosentin tuntumaan vuosina 2026–2027.
- Vientinäkymät ovat selkeytyneet vuoden edetessä. Vaikka epävarmuus on edelleen koholla, arvioimme Suomen viennin kasvavan etenkin Saksan talouden elpyessä. Tuonti kasvaa suhdannekäänteen, hävittäjätoimitusten ja muiden investointien mukana, minkä seurauksena nettovienti tukee kasvua vain maltillisesti.
- Julkinen velka kasvaa edelleen ja vakiintuu noin 86 prosenttiin suhteessa BKT:hen ennustejakson lopulla. Sopeutustoimet hillitsevät menoja, mutta heikko verotulojen kehitys, korkomenot ja kasvavat puolustusinvestoinnit pitävät alijäämän korkeana.
- Työttömyysaste Suomessa on selvästi EU:n keskiarvoa korkeampi, 10,0 prosenttia. Arvioimme, että työttömyys jämähtää noin 9,5 prosenttiin ennustejaksolla vähäisen työvoiman kysynnän, pitkäaikaistyöttömyyden ja työn tuottavuuden kiihtymisen vuoksi.
- Investoinnit kasvavat ennustejaksolla asuinrakentamisen, puolustushankintojen ja tutkimus- ja kehittämispanostusten ansiosta 3–4 prosentin vauhtia.
Kotimarkkinat jumissa
Suomen talouden kasvu käynnistyi hitaasti viime vuoden puolella, mutta lupaava kehitys suli jäiden mukana keväällä.
”Suomen talouden ongelmat liittyvät tällä hetkellä kotimaiseen kysyntään. Yksityinen kulutus supistuu kotitalouksien säästäessä poikkeuksellisen voimakkaasti. Julkiset kulutusmenot pienenevät osana sopeutusta, eikä kasvua voi rakentaa elvytyksen varaan velkaantuneisuuden vuoksi,” arvioi Laboren ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen.
Vientikysyntä antaa kuitenkin aihetta varovaiseen optimismiin.
”Tänä vuonna tavaraviennin kasvua ylläpitävät tilapäiset tekijät kuten viime vuoden heikko vertailukohta ja heinäkuulle kirjattu suuri risteilijätoimitus. Vientinäkymät ovat kuitenkin vakautuneet vuoden edetessä. Suomalainen vienti hyötyy Saksan talouden ja etenkin teollisuuden elpyessä hiljalleen.”
Työttömyys on sen sijaan ongelma, joka voi aiheuttaa kasvun edellytysten ohenemista.
”Työttömyys on jumiutunut korkealle, emmekä arvioi tilanteen paranevan nopeasti. Ongelmaksi muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja osaamisen rapautuminen pitkien työttömyysjaksojen aikana. Tämän ongelman ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää inhimillisestä ja tulevien vuosien talouskasvun edellytysten näkökulmasta.”
Ennuste julkaistaan Laboren verkkosivuilla 25.9. klo 00.01. Voit ladata ennusteen (PDF) liitteistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme