Vieraslajieläinten torjuntatyö edistää luonnon monimuotoisuutta

Vieraslajieläinten torjuntaan liittyvä hyvinvointilainsäädäntö nousi ajankohtaiseksi aiheeksi tänä kesänä. Vieraslajieläintalkoita on järjestetty ainakin espanjansiruetanoiden ja vihersammakoiden osalta.

”Eläinten hyvinvointi ja siihen liittyvä lainsäädäntö on tärkeää muistaa myös vieraslajieläinten torjunnassa. Myös selkärangattomien, kalojen ja sammakkoeläinten keruussa täytyy noudattaa asianmukaisia toimintatapoja, jotka eivät aiheuta eläimille turhaa kärsimystä lopetustilanteessa. Viranomaisten rooli on tarjota selkeät ohjeet aina lajintunnistuksesta lähtien”, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sannakajsa Velmala.

Vieraslajit.fi-sivustolle päivitetään jatkuvasti uutta tietoa Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeista, niiden tunnistuksesta ja oikeaoppisesta hävittämisestä.

Haitallinen vieraslaji syrjäyttää paikallisia lajeja

Vieraslajin haitallisuus tarkoittaa sitä, että laji pystyy syrjäyttämään paikallista lajistoa ja sen torjunta luontoon leviämisen jälkeen on usein hyvin hankalaa. Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä ja kasvussa oleva lajien uhanalaistumisen syy. Maailmanlaajuisesti arviolta 60 % lajien sukupuutoista liittyy vieraslajien runsastumiseen.

”Joidenkin haitallisten vieraslajien on havaittu edistävän tautien leviämistä, sillä ne lisääntyvät tehokkaasti ja runsaslukuisina toimivat hyvinä taudinlevittäjinä. Ne voivat myös tuoda mukanaan ja levittää paikallisiin lajeihin tauteja, joille ne itse ovat vastustuskykyisiä. Tästä esimerkkinä on pohjoisamerikkalaisten täplärapujen tuoma rapurutto, johon ne eivät itse sairastu, mutta joka on tuhonnut jokirapukantoja Suomessa”, kertoo tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Sanna Sainmaa Korkeasaaresta.

Minkistä tuli haitallinen vieraslaji koko EU:ssa

Tarhakarkulaisena maahamme levinnyt minkki aiheuttaa tuhoa etenkin vesilintujen keskuudessa ja taitavana uimarina se tyhjentää kokonaisia saaria linnunpoikasista. Se luokiteltiin tänä vuonna haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella yhdessä 25 muun uuden lajin kanssa. Minkki on kuulunut kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon vuodesta 2019. Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen eläinten maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

”Korkeasaaren Villieläinsairaalassa otamme vastaan myös loukkaantuneita minkkejä. Hoidon sijasta joudumme kuitenkin lopettamaan ne, sillä haitallisena vieraslajina minkkiä ei voi päästää luontoon hoidon päätteeksi. Olemme kuulleet myös tapauksista, joissa minkki on otettu ihmisen hoitoon. Luonnonvaraista eläintä, myöskään vieraslajia, ei voi pitää kotona lemmikkinä”, muistuttaa eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaren eläintarhasta.

Tehokkainta on leviämisen ennaltaehkäisy

Vieraslajilla tarkoitetaan eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella siirtänyt lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajieläinten tavallisimpia leviämistapoja ovat lemmikkien päästäminen luontoon, tuotantoeläinten karkaaminen tarhauksesta ja salamatkustajina kuljetusten mukana siirtyminen. Ennaltaehkäisy ja varautuminen ovat tehokkaimpia keinoja vieraslajien torjunnassa.

Valtioneuvoston asettamaan vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan kuuluu viranomaisia, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä, jotka työskentelevät haitallisiksi säädettyjen vieraslajien tutkimuksen, seurannan ja leviämisen estämisen parissa.