Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2025 klo 06.00
Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
– Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä
Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena viimeisen kahden vuoden aikana, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa. 39 prosenttia koki työkykynsä hyväksi kesällä 2025. Sairaana työskentelyn määrä on myös pysynyt ennallaan.
Yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman väestötasolla sekä työntekijöiden keskuudessa.
Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua
Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus.
Nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua työssä. Myös työroolien välillä on eroja: esihenkilöistä 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Jari Hakanen.
Etätyöllä havaittiin yhteys vähäisempään krooniseen työväsymykseen ja työn kuormittavuuteen. Toisaalta etätyötä tekevillä on muita vähemmän työn voimavaroja ja työn imua.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2021 (n=1418), kesään 2023 (n=3631) ja kesään 2025 (n= 3823). Ryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellaan vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja kaikki neljä aikapistettä ovat käytössä vain koko väestöä koskevissa luvuissa.
Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: joulukuu 202517.12.2025 08:32:40 EET | Tiedote
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kahdeksan tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi kaupan alan työkuormitusta, osasairauspäivärahan käyttöä ja sitä, millainen lyhytpsykoterapian ja muun keskusteluhoidon nykytila on työterveyshuolloissa. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Ekologisk hållbarhet är en konkurrensfördel för företag – digitalisering påskyndar den gröna omställningen12.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Verksamhetens ekologiska hållbarhet har särskilt i stora företag blivit en betydande konkurrensfaktor. I enkäten Digivihreä siirtymä ja työ (Digital och grön omställning och arbete) utredde man hur den gröna omställningen syns i företagens strategi, vardagliga verksamhet och innovationer.
Ekologinen kestävyys on yritysten kilpailuetu – digitalisaatio vauhdittaa vihreitä innovaatioita12.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Toiminnan ekologinen kestävyys on erityisesti suurissa yrityksissä noussut merkittäväksi kilpailutekijäksi. Digivihreä siirtymä ja työ -kyselyssä selvitettiin, miten vihreä siirtymä näkyy yritysten strategiassa, arjen toiminnassa ja innovaatioissa.
Ecological sustainability is a competitive advantage for companies – digitalization is accelerating the green transition12.12.2025 06:00:00 EET | Press release
Ecological sustainability has become a significant competitive factor, especially for large companies. A survey on the twin (digital and green) transition and work investigated the ways in which the green transition is reflected in companies’ strategy, daily operations and innovations.
Undersökning: Inom handelsbranschen bör man vara uppmärksam på belastningstoppar4.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetets belastning inom handelsbranschen är rimlig, men det förekommer belastningstoppar i arbetet. För fysisk belastning finns det redan hjälpmedel. Stöd behövs emellertid även för psykisk belastning, såsom svåra möten med kunder. Dessutom kräver det stora antalet unga arbetstagare och den höga omsättningen inom handelsbranschen god och kontinuerlig introduktion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme