Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2025 klo 06.00
Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
– Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä
Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena viimeisen kahden vuoden aikana, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa. 39 prosenttia koki työkykynsä hyväksi kesällä 2025. Sairaana työskentelyn määrä on myös pysynyt ennallaan.
Yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman väestötasolla sekä työntekijöiden keskuudessa.
Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua
Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus.
Nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua työssä. Myös työroolien välillä on eroja: esihenkilöistä 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Jari Hakanen.
Etätyöllä havaittiin yhteys vähäisempään krooniseen työväsymykseen ja työn kuormittavuuteen. Toisaalta etätyötä tekevillä on muita vähemmän työn voimavaroja ja työn imua.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2021 (n=1418), kesään 2023 (n=3631) ja kesään 2025 (n= 3823). Ryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellaan vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja kaikki neljä aikapistettä ovat käytössä vain koko väestöä koskevissa luvuissa.
Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
The Finnish Institute of Occupational Health will no longer diagnose occupational asthma in relation to building moisture damage10.11.2025 07:30:00 EET | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health has decided to stop diagnosing of occupational asthma related to building moisture damage because there are no medical grounds for the diagnosis. The number of cases of occupational asthma related to moisture damage has decreased and only a few have been diagnosed in recent years. Occupational health care will still investigate work-related asthma symptoms. Employers’ responsibilities and obligations to take care of a good quality indoor air and work environment will also remain unchanged.
Diagnostiseringen av yrkesastma relaterad till en fuktskada upphör vid Arbetshälsoinstitutet10.11.2025 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet har beslutat att upphöra med att konstatera yrkesastma relaterad till en fuktskada, eftersom medicinska grunder saknas för diagnostiken. Antalet fall av yrkesastma relaterade till en fuktskada har minskat och endast ett fåtal har diagnostiserats under de senaste åren. Arbetsrelaterade astmasymtom utreds fortfarande inom företagshälsovården. Arbetsgivarnas ansvar och skyldigheter att sörja för en bra inomhusluft och en god arbetsmiljö förblir också oförändrade
Kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosointi Työterveyslaitoksessa päättyy10.11.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitos on päättänyt luopua kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman toteamisesta, koska lääketieteelliset perusteet diagnostiikalle puuttuvat. Kosteusvaurioon liittyvien ammattiastmojen määrä on vähentynyt ja niitä on diagnosoitu vain muutamia viime vuosina. Työhön liittyvät astmaoireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa. Myös työnantajien vastuut ja velvollisuudet hyvästä sisäilmasta ja työympäristöstä huolehtimisesta säilyvät ennallaan.
Kutsu 11.11.2025 Demography Talks -webinaariin: Työttömyys, terveys ja työkyky – mitkä tekijät edistävät ja mitkä hankaloittavat työllistymistä?3.11.2025 08:34:50 EET | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Aiheena 11.11..2025 klo 14–15 on Työttömyys, terveys ja työkyky. Millaisia ovat tehokkaat työllistämistä edistävät keinot? Millaisia diagnosoituja sairauksia työttömillä työnhakijoilla on, ja miten ne ovat yhteydessä myöhempään työllistymiseen?
Inom företagshälsovården passar en storlek inte alla – en ny modell tillgodoser behoven på små arbetsplatser3.11.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Många små arbetsplatser upplever att det är arbetskrävande och dyrt att ordna företagshälsovård. Arbetshälsoinstitutets nya verksamhetsmodell stöder samarbetet mellan företagshälsovården och små arbetsplatser och styr till att utnyttja begränsade resurser på ett effektivt sätt. Modellen har utvecklats tillsammans med aktörer inom företagshälsovården och små arbetsplatser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme