Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä
1.10.2025 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2025 klo 06.00
Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
– Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä
Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena viimeisen kahden vuoden aikana, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa. 39 prosenttia koki työkykynsä hyväksi kesällä 2025. Sairaana työskentelyn määrä on myös pysynyt ennallaan.
Yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman väestötasolla sekä työntekijöiden keskuudessa.
Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua
Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus.
Nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua työssä. Myös työroolien välillä on eroja: esihenkilöistä 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Jari Hakanen.
Etätyöllä havaittiin yhteys vähäisempään krooniseen työväsymykseen ja työn kuormittavuuteen. Toisaalta etätyötä tekevillä on muita vähemmän työn voimavaroja ja työn imua.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2021 (n=1418), kesään 2023 (n=3631) ja kesään 2025 (n= 3823). Ryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellaan vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja kaikki neljä aikapistettä ovat käytössä vain koko väestöä koskevissa luvuissa.
Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme