Kiusaaminen aktivoi aivojen hälytys- ja stressijärjestelmän

Turun PET-keskuksen ja Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että kiusatuksi joutuminen on keskushermostolle vakava hälytys- ja stressitila. Tutkimuksessa tarkasteltiin 11­–14-vuotiaita nuoria ja aikuisia.

Tutkimuksessa osallistujat katsoivat toiminnallisen magneettikuvauksen aikana koulussa kuvattuja videoita, joissa esitettiin kiusaamistilanteita ja myönteisiä sosiaalisia vuorovaikutustilanteita.

Videot oli kuvattu katselijan perspektiivistä. Kun osallistujat näkivät itseensä kohdistuvaa kiusaamista, heidän aivoissaan aktivoitui laajasti aivojen tunne- ja stressinsäätelyyn liittyviä alueita, sekä aistimuksiin ja kehon tilojen havainnointiin liittyviä aivokuoren osia.

– Niin nuorten kuin aikuistenkin aivovasteet kiusaamiseen olivat hyvin samankaltaisia, vaikka nuorilla aktivaatiot olivat osin voimakkaampia ja liittyivät enemmän kehollisiin tuntemuksiin. Tämä viittaa siihen, että kiusatuksi joutuminen koetaan kehossa erityisen voimakkaana uhkana nuoruusiässä, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.

Kiusaamisen kokeminen vaikuttaa keskushermostoon

Niillä nuorilla, jotka kertoivat joutuneensa kiusatuksi koulussa, tutkijat havaitsivat voimakkaampia aivovasteita tunnesäätelyn alueilla, kun nuoret katsoivat kiusaamisvideoita. Aikuisilla taas kouluaikana koettu kiusaaminen liittyi osin vaimeampiin vasteisiin, mikä voi viitata aivojen pitkän aikavälin sopeutumis- tai turtumisprosesseihin.

– Tuloksemme osoittavat, että kiusaaminen ei ole pelkkä sosiaalinen ilmiö, vaan sillä on välittömiä ja mitattavia vaikutuksia keskushermostoon. Kiusatuksi joutuminen käynnistää aivoissa samanlaisia hälytysjärjestelmiä kuin fyysiset uhat, selittää väitöskirjatutkija Birgitta Paranko Turun PET-keskuksesta.

– Kiusaamisella voi olla vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia mielenterveydelle. Uudet tuloksemme korostavat tarvetta ehkäistä kiusaamista varhaisessa vaiheessa, sillä jo yksittäiset kiusaamistilanteet voivat aiheuttaa aivoissa stressireaktion, kertoo psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksesta.

Tutkimusta rahoitti Eino Jutikkalan Rahasto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Olvi-säätiö, Aivosäätiö, Paulon Säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Euroopan Tutkimusneuvosto ERC.  Tulokset julkaistiin Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.