Yli 30 000 suomalaista kärsii silmätautien hoitojonoissa – ”Asetusmuutos parantaa silmäsairaiden hoitoonpääsyä ja silmälasien hankinta helpottuu merkittävästi”

Suomalaisessa silmäterveydenhuollossa on otettu tärkeä askel eteenpäin. Elokuussa 2025 voimaan tullut muutos, jossa ammattihenkilöasetuksen 16 § kumottiin, mahdollistaa sen, että silmälasiasiakas voi jatkossa aloittaa palvelupolkunsa optikolta – aiemmista silmäleikkauksista, silmien terveystilanteesta tai iästä riippumatta. Alle 8-vuotiaiden näöntutkimuksia ei käytännössä juurikaan tehdä, sillä optikoilla ei toistaiseksi ole mahdollisuutta käyttää heille näöntutkimuksessa silmän mukautumiskyvyn lamauttavia silmätippoja.

”Muutos sujuvoittaa välittömästi niiden yli 1,5 miljoonan suomalaisen silmälasien hankintaa, joille on joskus tehty kirurginen toimenpide tai jotka kärsivät kroonisesta silmäsairaudesta. Se parantaa asteittain kaiken ikäisten hoitoon pääsyä ja potilasturvallisuutta vapauttamalla silmätautien erikoislääkärien aikaa niille, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Tiivistäen: Asetusmuutos parantaa silmäsairaiden hoitoonpääsyä ja silmälasien hankinta helpottuu merkittävästi. Suomalaiseen silmäterveyden palvelujärjestelmään on näin saatu suuri muutos parempaan”, sanoo Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Moniammatillinen yhteistyö hyödyttää koko terveydenhuoltoa

Optikkoliikkeissä optikot toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä silmälääkäreiden kanssa ja osana suomalaisten perusterveydenhuoltoa. Optikko arvioi jokaisen näöntutkimuksen yhteydessä asiakkaan silmäterveystilanteen ja ohjaa tarvittaessa silmä- tai muulle lääkärille jatkotutkimuksiin. Hyvin toimivan silmäterveydenhuollon tutkimus- ja hoitopolku osaltaan vähentää julkisen terveydenhuollon peruspalveluihin kohdistuvaa kuormitusta.

”Optikko on tähänkin asti ollut usein ensimmäinen terveydenhuollon ammattilainen, jonka palveluiden piiriin on hakeuduttu näön heikentyessä tai silmäoireiden ilmaantuessa. Muutos on siis luonteva parannus sekä potilaille kuin koko järjestelmälle. Väestön ikääntyminen lisää erityisesti silmäterveydenhuollon palvelukysyntää, mikä ilman toimivaa optikkoliikeverkostoa optikoineen ja silmälääkäreineen kohdistuisi julkiseen terveydenhuoltoon. Maailman terveysjärjestö WHO linjaakin, että silmäterveyttä tulee edistää mahdollisimman paljon osaavan perustason ammattihenkilöstön kuten optikkojen voimin”, painottaa Tast.

Potilasturvallisuus ja sujuva palvelupolku

Potilasturvallisuus on kaiken optikkoliiketoiminnan lähtökohta.

”Optikoiden koulutus Suomessa on korkeatasoista ja kansainvälisesti akkreditoitua. Optikko osaa arvioida koulutuksensa pohjalta silmien terveydentilan ja ohjata asiakkaan tarvittaessa silmälääkärille. On todella hienoa, että optikkojen kasvavan panoksen ansiosta poistamme silmälääkäreiltä turhaa työpainetta ja vapautamme näin aikaa muun muassa leikkausjonojen purkamiseen”, sanoo Metropolia Ammattikorkeakoulun optometrian tutkintovastaava Saija Flinkkilä.

Suomessa on tällä hetkellä reilu 30 000 ihmistä odottamassa silmätautien hoitoon pääsyä. Näistä noin 6 000 on odottanut lainvastaisesti hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta ja yli 5 000 lainvastaisesti hoidon tarpeen arviointia yli kolme kuukautta.

“Vaikka optikolla on oikeus määrätä silmälasit, ei hänellä ole siihen velvollisuutta, jos oma osaaminen tai koulutus ei riitä. Erityisen tarkkoina oman osaamisen riittävyydestä tulee olla alle kouluikäisten ja ikääntyneiden kanssa toimittaessa. Optikko ei diagnosoi silmäsairauksia, vaan lähettää asiakkaan mahdollisen löydöksensä perusteella silmälääkärille jatkotutkimuksia varten”, sanoo Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Riikka Torvela.

”Optikoiden ja silmälääkärien välisellä työnjaolla pyritään varmistamaan, että jokainen asiakas saisi oikea-aikaista ja turvallista hoitoa mahdollisimman nopeasti. Hidas hoitoon pääsy ja pitkät hoitojonot ovat merkittävä potilasturvallisuusriski”, summaa Tast.