Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista
Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

KTM Sanni Kiviholma tarkastelee väitöstutkimuksensa ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotoutumistoimenpiteiden vaikutuksia työttömien maahanmuuttaneiden työllisyyteen. Ensimmäinen osatutkimus, kirjallisuuskatsaus, on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Economic Surveys -julkaisussa.
- Kotoutumistoimenpiteet, ja erityisesti kielikoulutus, ovat tärkeä osa Suomeen kotoutumista ja työmarkkinoille mukaan pääsyä, sanoo Sanni Kiviholma.
Kiviholma tarkastelee toisessa osatutkimuksessa määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttaneiden työttömyydestä poistumiseen. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneet poistuvat kokonaan työvoimasta todennäköisemmin, kun määräaikaishaastatteluita aletaan järjestää useammin. Tutkimuksessa ei havaittu työllistymisvaikutusta. Määräaikaishaastatteluita koskeva artikkeli on julkaistu Economics Letters -julkaisussa.
Anonyymit rekrytoinnit voivat tukea palkkaamista
Kolmannessa osatutkimuksessa Kiviholma tutki Helsingin kaupungin kokeilua, jossa osa rekrytoinneista tehtiin anonyymisti. Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on vähentää rekrytoinnissa mahdollisesti tapahtuvaa syrjintää poistamalla hakemuksista kaikki hakijan henkilökohtaiset tiedot.
- Tutkimus osoittaa, että anonyymilla rekrytoinnilla oli positiivinen vaikutus hakijoiden, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkkaamiseen. Anonyymeihin rekrytointeihin tuli myös enemmän hakemuksia, varsinkin naisilta. Naisten rekrytointitodennäköisyyteen anonymisointi ei kuitenkaan vaikuttanut, kertoo Kiviholma.
Tutkimus osoittaa, että anonymisoinnin onnistumiselle on tärkeää, että se ei ole rekrytoijille vapaaehtoista.
- Kun rekrytoijat saavat itse päättää tekevänsä rekrytoinnit anonyymisti, rekrytoimaan voivat päätyä sellaiset henkilöt, jotka jo valmiiksi eivät syrji. Tällöin anonymisoinnilla voi olla jopa päinvastainen vaikutus vähemmistöjen palkkaamiseen.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisia työntekijöitä poikkeusammateissa
Kiviholman viimeinen, neljäs osatutkimus tarkasteli työvoiman saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutuksia työmarkkinoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ELY-keskusten alueellisia työlupalinjauksia ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
- Suurin osa poikkeusammatteihin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä on jo Suomessa, ja he vain vaihtavat oleskelulupaa. Saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutus uuteen maahanmuuttoon ei ole suuri.
Poikkeuksilla on noin kahden prosentin negatiivinen vaikutus poikkeusammatissa työskentelevien vuosipalkkoihin. Yksilötasolla työssä ennen muutosta olleille vaikutus on noin -4 prosenttia.
- Vaikutukset ovat suurimmat erityisesti palkkajakauman alimmassa neljänneksessä, vanhoille työntekijöille ja palvelualoilla. Tutkimustulosten mukaan palkkajakauman yläpäässä havaittiin positiivisia työllisyysvaikutuksia, toteaa Kiviholma.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
KTM Sanni Kiviholman taloustieteen alan väitöskirjan "Essays on Immigrants and the Labor Market" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen luentosalissa H320. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Mika Haapanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Kiviholma on ollut mukana Laboren tutkijapolulla (ent. tohtorihautomo), jossa väitöskirjatyötä on tuettu sen eri vaiheissa.
Väitös: Kiviholma, S. (2025), Essays on immigrants and the labor market, Jyväskylän yliopisto, JYU Dissertations 969.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Kiviholmaväitöskirjatutkija | Jyväskylän yliopisto
sanni.a.kiviholma@jyu.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki keskiviikkona 29.10.30.9.2025 15:23:52 EEST | Kutsu
Kenellä rahat riittävät ja kenellä eivät, kun edelleen leikataan? Miten veronkevennykset auttavat esimerkkiperheitä? Jääkö ostovoiman ennakoitu positiivinen käänne osalle perheistä vain haaveeksi?
Ekonomisk prognos 2025-2027: Tillväxtfaktorer på plats efter lågkonjunkturen?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores höstprognos 2025 växer Finlands ekonomi med 0,6 procent i år. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,5 procent respektive 1,4 procent. Den privata konsumtionen tynger fortfarande återhämtningen, men vi uppskattar att utvecklingen vänder uppåt nästa år. Samtidigt har osäkerheten i världshandeln minskat något, vilket stärker exportutsikterna.
Talousennuste vuosille 2025-2027: Taantuman jälkeen kasvutekijät kunnossa?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.
Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin18.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme