Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa

30.9.2025 07:08:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Jaa

Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.

Uusi VATT Datahuoneen raportti tarjoaa kattavimman tähän mennessä laaditun arvion tilapäistä suojelua saavien työssäkäynnistä Suomessa käyttäen Tilastokeskuksen, Maahanmuuttoviraston sekä muiden viranomaisten rekisteriaineistoja. VATT Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö.

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea tilapäistä suojelua Suomessa keväästä 2022 lähtien. Tilapäisen suojelun hakemuksen rekisteröineillä on välittömästi rajaton työnteko-oikeus Suomessa.

Tilapäistä suojelua saava työllistyy useimmin siivoojaksi tai maatalouteen

Joulukuussa 2024 tilapäistä suojelua saavista palkkatuloja sai 10 348 henkilöä. Työllisyys keskittyi etenkin maa-, metsä- ja kalatalouteen sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Ammattiryhmistä yleisimpiä olivat siivoojat ja maatalouden avustavat työntekijät.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20hallinto-%20ja%20tukipalvelutoiminta%20ty%F6llist%E4%E4%20tasaisesti%20eniten.%20Maa-%2C%20mets%E4-%20ja%20kalatalous%20ty%F6llist%E4%E4%20joka%20vuosi%20elokuun%20tiet%E4mill%E4%20noin%204000%20henke%E4.%20Kolmanneksi%20suurin%20ala%20on%20teollisuus%2C%20jossa%20ty%F6skentelee%20noin%20puolet%20siit%E4%2C%20mit%E4%20hallinto-%20ja%20tukipalvelutoiminta%20ty%F6llist%E4%E4. — Tilapäistä suojelua saavien palkka- tai palkkiotuloja saaneiden lukumäärä toimialoittain (Toimialaluokitus TOL2008). Lähde: **Tilastokeskus, VATT Datahuone. BY-ND**

”Työssäkäynnissä on selvää kausivaihtelua. Kesäkuukausina palkansaajia on useita tuhansia enemmän kuin talvella ja kesällä 2024 heitä on ollut yli 13 000”, kertoo data-analyytikko Meeri Seppä VATT Datahuoneesta.

Kausivaihtelua selittää erityisesti työ maa-, metsä- ja kalataloudessa.

Työllisten osuutta vaikea arvioida

”Tilapäistä suojelua saavien todellisen määrän arviointi Suomessa on hankalaa, sillä moni poistuu maasta tekemättä muuttoilmoitusta. Vaikka tiedämme, kuinka moni työskentelee, heidän osuuttaan koko joukosta on vaikea arvioida, jos emme tiedä kuinka moni työikäinen oleskelee Suomessa”, Seppä toteaa.

VATT Datahuone arvioi Suomessa oleskelevien määrää viranomaisrekistereihin kertyneiden merkintöjen, kuten ilmoitettujen palkkatulojen tai työnhakijaksi rekisteröitymisen, avulla.

”Mikäli henkilöstä tehdään merkintä johonkin rekisteriin hänen asioidessaan viranomaisen kanssa Suomessa, hänen voidaan ajatella oleskelevan Suomessa. Arvion mukaan Suomessa oleskeli joulukuussa 2024 vähintään 27 000 ja enintään 49 000 tilapäistä suojelua saavaa työikäistä siitä riippuen, kuinka pitkä aika oli saanut kulua viimeisimmästä rekisterimerkinnästä”, kertoo Seppä.

Kaaviossa%20n%E4kyy%2C%20ett%E4%20maaliskuussa%202022%20on%20voitu%20sanoa%20melko%20tarkasti%2C%20kuinka%20monta%20tilap%E4ist%E4%20suojelua%20saanutta%20on%20Suomessa%20ollut.%20Mit%E4%20pidemm%E4lle%20ajassa%20menn%E4%E4n%2C%20sit%E4%20vaikeampaa%20on%20todeta%20tarkkaa%20lukum%E4%E4r%E4%E4. — Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien lukumäärän arviot eri oletuksilla. Tummanvioletilla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaalealla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille. **Tilastokeskus, VATT Datahuone. BY-ND**

Tämä epävarmuus Suomessa oleskelevien työikäisten lukumäärästä heijastuu myös siihen, kuinka tarkkoja arvioita voidaan esittää palkansaajien osuudesta. Jos Suomessa oleskelee 27 000–49 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, heistä arviolta 20–40 prosenttia on palkansaajia.

Kaaviossa%20esitet%E4%E4n%2C%20millainen%20vaihteluv%E4li%20ty%F6llisyysprosentin%20arviossa%20on.%20Vuoden%202025%20alussa%20ty%F6llisten%20osuus%20on%20jossakin%2020%20ja%2040%20%25%20v%E4lill%E4. — Palkansaajien osuuden arvio Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien joukossa eri oletuksilla. Tummanvioletilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaaleilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille. **Tilastokeskus, VATT Datahuone. BY-ND**

"Pidämme kuitenkin vaihteluvälin ääripäitä epäuskottavina eli totuus lienee jossain välimaastossa. Esimerkiksi jos yli kuusi kuukautta ilman rekisterimerkintää olleiden katsotaan lähteneen maasta ja alle 3 kuukautta ilman rekisterimerkintää olevien ajatellaan vielä olevan Suomessa, arvioimme palkansaajien osuuden olleen noin 30–35 prosenttia joulukuussa 2024", toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.

Avainsanat

venäjän hyökkäyssota ukrainalaiset työskentely

Yhteyshenkilöt

Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone

Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fi

Meeri SeppäData-analyytikkoVATT / Datahuone

Puh:0295 519 515meeri.seppa@vatt.fi

Kuvat

Kaaviossa näkyy, että hallinto- ja tukipalvelutoiminta työllistää tasaisesti eniten. Maa-, metsä- ja kalatalous työllistää joka vuosi elokuun tietämillä noin 4000 henkeä. Kolmanneksi suurin ala on teollisuus, jossa työskentelee noin puolet siitä, mitä hallinto- ja tukipalvelutoiminta työllistää. — Tilapäistä suojelua saavien palkka- tai palkkiotuloja saaneiden lukumäärä toimialoittain (Toimialaluokitus TOL2008). Lähde:

Kaaviossa näkyy, että maaliskuussa 2022 on voitu sanoa melko tarkasti, kuinka monta tilapäistä suojelua saanutta on Suomessa ollut. Mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä vaikeampaa on todeta tarkkaa lukumäärää. — Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien lukumäärän arviot eri oletuksilla. Tummanvioletilla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaalealla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille.

Kaaviossa esitetään, millainen vaihteluväli työllisyysprosentin arviossa on. Vuoden 2025 alussa työllisten osuus on jossakin 20 ja 40 % välillä. — Palkansaajien osuuden arvio Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien joukossa eri oletuksilla. Tummanvioletilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaaleilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille.

Linkit

Raportti: Tilapäistä suojelua saavien työssäkäynti

Tietoa VATT Datahuoneesta

VATT Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/

Tietoa VATT:sta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote

Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.

Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.

Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi

Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?

VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen

Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.

Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme