Herkkutatit ja männynherkkutatit saapuivat Karttaselaimen kartoille

"Karttaselaimen sieni- ja marjakartat ovat kätevä apuväline joka mahdollistaa uusien alueiden löytämisen säilyttäen kuitenkin etsimisen ja löytämisen riemun. Tavoitteemme on madaltaa kynnystä luontoon lähtemiseen ja siitä nauttimiseen. Nyt kun Karttaselaimessa on jo mukana suosituimmat sienet ja marjat, voi sitä käyttää erinomaisena apuvälineenä vaikkapa muun retkeilyn lomassa. Marja- ja sienikartat on otettu laajasti käyttöön käyttäjiemme keskuudessa ja tänä syksynä useat käyttäjämme ovat kertoneet löytäneensä ensimmäiset sienensä sovelluksen avulla.", sanoo toimitusjohtaja Jukka Hietanen Karttaselain-sovellusta kehittävästä AccelBit Oy:stä.

Karttaselaimella on Suomessa jo noin miljoona käyttäjää vuosittain. Se on monipuolinen karttasovellus joka tarjoaa ilmaiset ja huipputarkat kartat maastoon, vesille, retkeilyyn ja töihin. Marja- ja sienikarttojen lisäksi käyttäjien saatavilla ovat myös kaikki Karttaselaimen muut kattavat ominaisuudet retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen.

Marja- ja sienikartat ovat heti käytettävissä ja ne löytyvät Karttaselain-sovelluksen karttavalikosta. Sovellus löytyy sovelluskaupoista hakusanalla "Karttaselain" ja latauslinkit löytyvät myös Karttaselaimen verkkosivuilta. 

Sienestäminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. Jokaisenoikeus oikeuttaa poimimaan marjoja ja sieniä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Metsähallituksen sivuilta voit lukea mikä kuuluu ja mikä ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Et esimerksi saa kulkea tai poimia sieniä toisen pihapiirissä. Lisäksi luonnonsuojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

Miten kartta toimii?

Karttaselaimen marja- ja sienikartat on kehitetty yhdistämällä tutkimustiedon pohjalta kehitetty ennustemalli valtakunnallisiin, avoimiin paikkatietoaineistoihin. Mukana on muun muassa puuston koostumusta, maaperää ja kasvupaikkatyyppejä kuvaavia tietoja.

Kartalla tyypilliset kasvupaikat esitetään värjätyillä neliöillä. Lupaavimpia kohteita ovat alueet, joissa väriä on tiheästi ja laajalla alueella. Kartan avulla voi nopeasti hahmottaa alueita, joilla lajille tyypilliset olosuhteet täyttyvät – ja suunnitella retken sen mukaan.

Koska kartta perustuu maaston digitaalisiin tietoihin jotka eivät koskaan ole täysin ajantasaisia, ei kartta voi huomioida juuri sen hetken tilannetta tai tarkkoja alueen kasvuolosuhteita. Tästä johtuen tämäntyyppiseen karttaan on tärkeää suhtautua apuvälineenä sopivien maastojen etsintään eikä varmana tietona siitä, missä sieniä voi tai ei voi olla.

Tatit ovat erinomaisia ja monikäyttöisiä ruokasieniä

Herkkutatti eli kuusenherkkutatti (Boletus edulis) kuuluu arvostetuimpiin Ruokaviraston suosittelemiin ruokasieniin ja sitä pidetään yhtenä maukkaimmista metsän antimista.

Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) on herkkutatin läheinen sukulainen ja herkkutatin veroinen erinomainen ruokasieni. Männynherkkutatti viihtyy erityisesti mäntyvaltaisilla kankailla, joista se on saanut nimensä.

• Molempien herkkutattien maku on miedon pähkinäinen ja hienostunut. Jälkimaku on makeahko.
• Rakenne pysyy kiinteänä myös kypsennettäessä.
• Ne sopivat erinomaisesti paistettavaksi, kastikkeisiin, risottoihin ja vaikka kuivattuna talven herkkuihin.

Herkkutattia ja männynherkkutattia viedään Suomesta myös muun muassa Italiaan, missä ne ovat arvossaan kansainvälisenä herkkuna.

Myös toukat rakastavat herkkutatteja joten niiden poiminta on usein nopeuskilpailua toukkien kanssa! Sientä voi testata kopauttamalla sen lakkia – täysin toukkainen tai pehmeä tatti ei kumise.

Missä ja milloin herkkutatit kasvavat?

Herkkutattia eli kuusenherkkutattia esiintyy tuoreissa kangasmetsissä, yleensä kuusen seurassa. Se viihtyy metsänpohjassa, jossa ei ole paksua aluskasvillisuutta, vaan ohut sammalpeite tai pelkkää neulaskariketta.

Männynherkkutattia taas löytyy kuivista kangasmetsistä, usein harvahkosta mäntymetsästä. Männynherkkutatti kasvaa mielellään maassa jossa aluskasvillisuus on mahdollisimman matalaa – jäkälä- ja sammalpohja ovat tyypillisiä kasvupaikkoja.

Molempien sienten satokausi alkaa yleensä loppukesällä ja jatkuu jopa lokakuuhun saakka.

Miten herkkutatit tunnistaa?

Vaikka herkkutattien tunnistaminen ei ole vaikeimmasta päästä, on tärkeää varmistaa sienilaji ennen poimimista.

Kuusenherkkutatin tunnistaa tukevasta, valkoisella verkkokuviolla varustetusta jalasta, kookkaasta, kuperasta lakista ja harmaanvaaleasta pillistöstä, joka muuttuu nuoruudessa keltaiseksi ja lopulta vihertäväksi. Lakin väri vaihtelee tyypillisesti vaaleanruskeasta tummanruskeaan.

Männynherkkutatin lakin väritys on merkittävästi tummempi ja punertavampi ja sen jalka on lyhyempi ja paksumpi. Sienen malto on painavampaa ja kiinteämpää kuin kuusenherkkutatilla.

Helpoimmin nämä lajit voi sekoittaa lähisukulaisiinsa, kuten tammenherkkutattiin, kangasherkkutattiin ja koivunherkkutattiin – kaikki erinomaisia ruokasieniä. Sen sijaan sappitatti on karvaan makunsa vuoksi kelvoton ruokasieneksi, vaikkei myrkyllinen olekaan. 

Karttaselaimen muut toiminnot tukevat sienestys- ja marjastuskäyttöä

Karttaselain-sovelluksella voi tallentaa suunnitellut ja hyväksi todetut sienipaikat myöhempää käyttöä varten. Sovellus tarjoaa myös maksuttoman pääsyn laajaan retkeilyaineistoon, joka kattaa kymmeniä tuhansia kohteita ympäri Suomen – muun muassa reittejä, laavuja, tupia, uimarantoja ja veneilykohteita. Tämä mahdollistaa marja- tai sieniretken yhdistämisen muuhun retkeilyyn.

Retkeilijä voi esimerkiksi merkitä lähtöpisteensä sovellukseen, tai jakaa sijaintinsa muille. Tämä tekee sieniretkistä paitsi mukavampia, myös turvallisempia. Myös nämä toiminnot ovat sovelluksessa käytettävissä ilmaiseksi. Sovelluksen Plus-tilauksella saa käyttöönsä lisätoimintoja kuten karttojen latauksen offline-tilaan tai reitin suunnittelutoiminnot. Ilmaiset ja Plus-tilauksen toiminnot on esitelty Karttaselaimen sivustolla.