Korkeakouluyhteistyö Afrikassa vahvistaa Suomen asemaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa
Suomalaisten korkeakoulujen kansainväliset kumppanuudet tukevat vahvasti sitä, että kumppanikorkeakoulujen tutkintojen tuottama osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin. Tämä selviää Opetushallituksen selvityksestä, joka tarkasteli suomalaista korkeakouluyhteistyötä Afrikassa.
Selvitys perustuu Opetushallituksen hallinnoimien korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmien tuloksiin; HEI ICI (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) -ohjelman kauden 2020–2024 tuloksiin ja HEP (Higher Education Partnership Programme) -ohjelman alkuvaiheeseen vuosina 2024–2025. Hankkeissa kehitetään korkeakoulujen metodologisia, pedagogisia ja hallinnollisia valmiuksia. Ulkoministeriö on rahoittanut molemmat ohjelmat Suomen kehitysyhteistyövaroista, ja Opetushallitus on vastannut niiden hallinnoinnista.
Selvitys osoittaa, että suomalais-afrikkalaiset kumppanuudet tukevat vahvasti korkeakoulutuksen soveltuvuutta työelämään. Lisäarvo tunnustetaan erityisesti digitalisaation, innovaation, modernin pedagogiikan, yrittäjyyden ja työelämätaitojen kehittämisen osalta. 91 % selvitykseen vastanneista hanketoimijoista paransi viestintä- ja tiimityötaitojaan, 83 % kehitti digiosaamistaan ja 75 % teknisiä ja ammatillisia taitojaan. 53 % vastaajista kertoi kehittäneensä yrittäjyystaitojaan.
Esimerkiksi Tansaniassa toteutetussa GeoICT4e-hankkeessa kehitettiin haastepohjainen oppimismalli, jossa opiskelijat ratkaisivat työelämälähtöisiä ongelmia yhteistyössä yritysten, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Hanke vahvisti digiosaamista, työllistettävyyttä ja yrittäjyystaitoja, ja sen tulokset on integroitu osaksi viiden tansanialaisen yliopiston opetusta.
Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen edistää Team Finland-yhteistyötä
Kansainvälisellä akateemisella yhteistyöllä on keskeinen rooli Suomen tiede- ja koulutusdiplomatiassa. Sen kautta vahvistuu molemminpuolinen ymmärrys, kansainvälinen yhteistyö sekä luottamus yhä monimutkaisemmassa geopoliittisessa ympäristössä. Korkeakoulu- ja innovaatioyhteistyön merkitys korostuu myös Team Finland -verkoston strategiassa vuosille 2025–2027.
Suomalaiselle koulutusmallille on ominaista luottamus, autonomia ja tasa-arvo. Tuore HEI ICI- ja HEP-hankkeiden selvitys osoittaakin suomalaisen koulutusmallin toimivan inspiraationa kumppanikorkeakouluille. Suomalaiskumppanuuksien vahvuuksia yhteistyössä ovat eettinen ja kunnioittava asenne, luotettavuus, yhteiskehittäminen ja osallistavat mallit.
Selvityksestä käy myös ilmi, että kahdenväliset kumppanuudet ovat suomalaistoimijoille keskeisiä jatkorahoituksen kannalta olennaisten suositusten saamiseksi. Yhteistyötä paikallisen yksityissektorin kanssa tekee 36 % ulkoministeriön rahoittamista korkeakoulukumppanuuksista, vaikka se ei kuulu ohjelmien vaatimuksiin. Yhteistyön kautta varmistetaan osaamisen työelämäsoveltuvuutta esimerkiksi osaamistarpeiden analyysien, työharjoittelun tai ongelmakeskeisen oppimisen kautta.
Yksi esimerkki tästä on PBL-BioAfrica-hanke, jossa viisi afrikkalaista yliopistoa Keniassa ja Sambiassa uudistivat maatalouskoulutustaan ottamalla käyttöön ongelmakeskeisen oppimisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Opiskelijat ratkaisivat paikallisia haasteita yhdessä yhteisöjen ja pk-yritysten kanssa, ja perustivat omia startup-yrityksiä esimerkiksi hunajantuotannon ja vesiviljelyn parissa.
Selvityksen Opetushallitukselle toteutti konsulttitoimisto 4Front huhti-elokuussa 2025.
Selvityksen tuloksia esitellään webinaarissa perjantaina 3.10. klo 10–11. Ilmoittautuminen ke 1.10. mennessä Opetushallituksen tapahtumakalenterin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Sundbäck-Lindroosvastaava asiantuntija, kansainvälinen korkeakouluyhteistyöOpetushallitus
Puh:+358 29 5338 542annika.sundback-lindroos@oph.fiHanna Alasuutarikehityspolitiikan neuvonantaja (opetusala)Ulkoministeriö
Puh:+358 29 5350 618hanna.alasuutari@gov.fiLinkit
- Selvitys Opetushallituksen sivuilla (englanniksi)
- HEI ICI ja HEP -ohjelmat Opetushallituksen sivuilla
- HEI ICI -hankkeiden 2020-2024 tuloksia
- Ilmoittaudu selvityksen tuloksia esittelevään webinaariin 3.10. Opetushallituksen tapahtumakalenterin kautta (englanniksi)
- Team Finland -verkoston uusi strategia vahvistaa yritysten kansainvälistymistä (Ulkoministeriön tiedote, 5.9.2025)
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen mediapalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina 9–15.
- puh. 0295 331 703 media@oph.fi
- Opetushallituksen verkkopalvelu: Medialle
- Tietosuojaseloste
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opetushallitus / Utbildningsstyrelsen
Institutet för de inhemska språken blir en del av Utbildningsstyrelsen i början av 202625.11.2025 10:30:11 EET | Pressmeddelande
Ämbetsverkens uppgifter förändras inte i och med reformen av bildningsförvaltningen.
Kotimaisten kielten keskuksesta osa Opetushallitusta vuoden 2026 alussa25.11.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Virastojen tehtävät eivät muutu sivistyshallintouudistuksessa.
Studieplats för 11 500 nya studerande i höstens gemensamma ansökan till högskolorna21.11.2025 09:35:08 EET | Pressmeddelande
I höstens gemensamma ansökan till högskolorna deltog 33 900 sökande, av vilka 11 500 sökande fick en studieplats. Över hälften antogs till den utbildning de i första hand sökte till.
Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikan sai noin 11 500 uutta opiskelijaa21.11.2025 09:33:35 EET | Tiedote
Korkeakoulujen syksyn yhteishakuun osallistui 33 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 34 %. Yli puolet paikan saaneista pääsi ensisijaisena hakemaansa koulutukseen.
Utbildningsstyrelsens rapport: Antalet grundskolor och gymnasier fortsätter minska20.11.2025 12:05:00 EET | Pressmeddelande
Nätet av grundskolor i Finland har blivit mycket glesare: då antalet skolor år 2011 var 2 719, var antalet år 2024 endast 1 975. Samtidigt har det genomsnittliga antalet invånare per grundskola ökat från 1 986 till 2 854. Även antalet gymnasier har minskat, men minskningen är inte lika stor som för grundskolornas del. Det här framgår av Utbildningsstyrelsens aktuella statistikrapport om utvecklingen av nätet av grundskolor och gymnasier i Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme