Kela/FPA

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kasvoi hieman vuonna 2024

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi)

Työkyvyttömyyseläkettä sai joka viideskymmenes alle 35-vuotias vuonna 2024. Osa heistä sai etuutta määräaikaisena kuntoutustukena. Edelliseen vuoteen verrattuna saajien määrä kasvoi hieman. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta antaa viitteitä kehityksen suunnasta. Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus.

Kuvio: Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä 2008–2024. Kuvasta näkee, että työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä kasvaa taas.

Pitkän kasvun jälkeen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä laski vuosina 2021–2022, mutta vuosina 2023–2024 on taas nähtävissä hienoista kasvua saajamäärissä. Työkyvyttömyyseläkettä saaneita 16–34-vuotiaita oli vuoden 2024 lopussa noin 25 900, mikä tarkoittaa 2 prosenttia saman ikäisestä väestöstä.

Vuoden 2024 lopussa 7 800 16–24-vuotiasta eli 1,37 prosenttia ikäryhmästä sai työkyvyttömyyseläkettä. Vastaavat luvut 25–34-vuotiailla olivat 18 100 eli 2,50 prosenttia ikäryhmästä. 16–24-vuotiaita saajia oli 150 enemmän kuin edellisvuonna, 25–34-vuotiaita 250 enemmän.

– Muutos näyttää prosentteina pieneltä, mutta viime vuoden lopussa oli kuitenkin noin neljäsataa nuorta enemmän työkyvyttömyyseläkkeellä kuin edellisen vuoden lopussa. Nuoren päätyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on iso asia sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle, sanoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena eli kuntoutustukena. Vuoden 2024 lopussa työkyvyttömyyseläkettä saavista 16–24-vuotiaista 71 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 63 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi jatkuvana.

Lainsäädännön muutokset vaikuttavat saajamääriin

Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumisen kannustamiseksi on toteutettu useampia Kelan ammatillista kuntoutusta koskeneita lainmuutoksia 1990-luvun lopusta alkaen. Ammatillista kuntoutusta saavien nuorten määrä kasvoikin pitkään.

Istuvan hallituksen kaudella nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä ja kuntoutuksen aikaista toimeentuloturvaa on kiristetty ja ammatillisen kuntoutuksen saajamäärät nuorissa ikäryhmissä ovat kääntyneet laskuun. Vuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutusrahan ja sairauspäivärahan alaikärajat nousivat 16 vuodesta 18 vuoteen.

– On tärkeää seurata, miten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kehittyy nuorilla ammatillisen kuntoutuksen kiristysten ja ikärajamuutosten jälkeen, toteaa Koskenvuo. 

Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus 

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (ICD-luokituksessa F00–F99). Yleisin peruste on älyllinen kehitysvammaisuus. Muita yleisimpiä perusteita ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet.

Saajien määrä kasvoi eniten älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella. Neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä puolestaan väheni.

Ty%F6kyvytt%F6myysel%E4kett%E4%20mielenterveyden%20ja%20k%E4ytt%E4ytymisen%20perusteella%20saavat%2016%u201334-vuotiaat%20nuoret%20vuosina%202008%u20132024.%20Kuvasta%20n%E4kee%2C%20ett%E4%20yleisin%20syy%20nuoren%20ty%F6kyvytt%F6myysel%E4kkeelle%20on%20%E4lyllinen%20kehitysvammaisuus%2C%20joka%20lis%E4%E4ntyy%20perusteena.%20My%F6s%20psyykkisen%20kehityksen%20h%E4iri%F6t%20lis%E4%E4ntyv%E4t%20perusteena.

– Nuorilla työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole lisääntyneet 2020-luvulla mielialahäiriöiden tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, vaan älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi, sanoo Kelan tilastoasiantuntija Reeta Pösö.

Älyllinen kehitysvammaisuus oli viime vuonna perusteena 3 800 alle 25-vuotiaan nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähempänä 30–40 vuoden ikää. Yhteensä 3 100 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32– F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 300.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

FPA fortsätter temporärt att tolka inspelningar – besvärsnämndens avgörande ändrar inte nuvarande förfarande1.10.2025 11:12:54 EEST | Pressmeddelande

Besvärsnämnden för social trygghet träffade ett avgörande om att tolkning av videoinspelningar inte ingår i den tolktjänst som FPA ordnar. FPA ordnar dock tills vidare tolkning av inspelningar såsom till exempel filmer och podcaster om kunden behöver tolkning på grund av sin funktionsnedsättning. Tolkningen baserar sig på temporära anvisningar från december 2024. FPA väntar ännu på andra avgöranden och kan ändra sina anvisningar utifrån dem.

Kela jatkaa tallenteiden tulkkausta väliaikaisesti – muutoksenhakulautakunnan ratkaisu ei muuta nykykäytäntöä1.10.2025 11:12:54 EEST | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ratkaisi, että videotallenteiden tulkkaus ei kuulu Kelan tulkkauspalveluun. Kela järjestää kuitenkin toistaiseksi tallenteiden tulkkausta esimerkiksi elokuviin tai podcasteihin, jos asiakas tarvitsee sitä vammansa takia. Tulkkaus perustuu joulukuussa 2024 annettuun väliaikaiseen ohjeistukseen. Kela odottaa edelleen muita ratkaisuja, ja voi niiden perusteella muuttaa ohjeitaan.

Från 1.10 ska arbetsgivare ansöka om FPA-förmåner i inkomstregistret eller i Dagpennings- och ersättningstjänsten för arbetsgivare1.10.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

Tidigare har FPA-förmåner som riktar sig till arbetsgivare kunnat sökas också i tjänsten Ilmoitin.fi. Användningen av eSARA-filer som skickas via Ilmoitin.fi har upphört, och i fortsättningen kan sjukdagpenningar, familjeförmåner och rehabiliteringspenning sökas i inkomstregistret eller i Dagpennings- och ersättningstjänsten för arbetsgivare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye